Suomen Kuvalehti, 10.4.2014 **** Etusivulle

Lähi-itään ydinaseeton vyöhyke – Helsingin huippukokouksen tulisi olla Suomen ja EU:n prioriteetti

Ydinasekilpailun vaara alueella pysyy ennallaan, kirjoittavat Noam Chomsky ja Johannes Hautaviita.


Suomella on otollinen asema edistää vuosikymmeniä jatkuneita kansainvälisiä pyrkimyksiä perustaa Lähi-itään ydinaseeton vyöhyke. Ydinaseriisunnan huippukokouksen isäntämaana Suomi voi herättää EU:n ottamaan aktiivisen kannan aloitteen tukemiseksi.

Lähi-idässä on jatkuva ydinasevarustelun uhka. Helsingin prosessin onnistuminen tulisi olla Suomen ja EU:n Lähi-itä -ulkopolitiikan prioriteetti.

Vuonna 2010 YK:n ydinsulkusopimuksen ratifioineet valtiot kokoontuivat sopimuksen tarkastelukokoukseen, jonka tavoitteena oli vahvistaa maailmanlaajuista ydinaseriisuntaa ja ydinaseiden leviämisen estämistä tavoittelevaa järjestelmää.

Laajan kansainvälisen tuen rohkaisemina osapuolet päättivät Lähi-idän ydinaseettoman vyöhykkeen perustamiseen tähtäävien neuvottelujen aloittamisesta vuoden 2012 lopulla. Suomi valittiin isännöimään YK:n tukemaa Helsingin huippukokousta.

Iran ilmoitti osallistuvansa neuvotteluihin ilman ennakkoehtoja. Israel kieltäytyi osallistumasta ja kritisoi aloitetta ”ulkopuolisten harjoittamaksi pakottamiseksi”. Obaman hallinto tuki Israelin kantaa ja perui huippukokouksen vain viikkoja ennen sen suunniteltua alkamista.

Euroopan parlamentti, Venäjä ja arabivaltiot vaativat välittömästi, että huippukokoukselle asetetaan uusi päivämäärä. Myös sitoutumattomien maiden liike antoi vankan tukensa hankkeelle. Toistaiseksi nämä pyrkimykset ovat epäonnistuneet.

Israel tavoittelee Yhdysvaltain tukemana ydinasemonopolinsa ylläpitämistä Lähi-idässä.

Vuonna 1998 kenraali George Lee Butler , Yhdysvaltain strategisen komentokeskuksen entinen päällikkö, antoi huomionarvoisen lausunnon. Butlerin mukaan on ”äärimmäisen vaarallista”, että yksi valtio Lähi-idässä, Israel, on aseistautunut ydinaseilla, sillä se ”kannustaa muita toimimaan samoin”.

Yhdysvaltalaisen Brookings Institution -ajatushautomon vuonna 2010 teettämän mielipidemittauksen mukaan arabimaiden kansalaiset pitivät Israelia ja Yhdysvaltoja suurimpina uhkina turvallisuudelleen. Joissain valtioissa enemmistö jopa koki, että ydinaseella varustautuneella Iranilla olisi tervetullut vaikutus alueelle.

Yli 15 vuotta sitten YK:n kansainvälinen tuomioistuin, maailman korkein juridinen elin, totesi, että valtioilla on velvollisuus käydä ”hyvässä uskossa” neuvotteluja, jotka johtavat ”tarkan ja tehokkaan kansainvälisen valvonnan alaisuudessa tapahtuvaan täydelliseen ydinaseiden riisuntaan”.

Yhdysvaltain peruttua Helsingin konferenssin YK:n yleiskokous hyväksyi päätöslauselman, joka vaati Israelia allekirjoittamaan ydinsulkusopimuksen ja avaamaan ydinlaitoksensa kansainvälisille tarkastajille. Päätöslauselma hyväksyttiin äänin 174–6. Israel ei reagoinut päätöslauselmaan.

Ydinaseettoman vyöhykkeen perustaminen Lähi-itään vaatii länsimaiden vankan tuen.

Saksa on toimittanut Israelille ydinasevalmiudella varustettuja asejärjestelmiä. Suomi on käynyt mittavaa kauppaa israelilaisen Rafael Advanced Defense Systems -aseyhtiön kanssa. Rafael on vastannut Israelin ydinaseohjelman aseistuksesta.

Niin kauan kuin Israel ja Yhdysvallat EU:n hiljaisella hyväksynnällä kieltäytyvät tukemasta kokonaisvaltaista ydinaseriisuntaa Lähi-idässä ydinasekilpailun vaara alueella pysyy ennallaan.



Chomsky on Massachusetts Institute of Technology -yliopiston akatemiaprofessori ja emeritusprofessori. Hänet tunnetaan yhtenä Yhdysvaltain merkittävimmistä toisinajattelijoista.
Hautaviita on kansainväliseen politiikkaan, etenkin Lähi-itään, erikoistunut vapaa toimittaja, joka toimii
Helsinki Times -lehden kolumnistina .


Arkisto: Johannes Hautaviita, Noam Chomsky, Lähi-itä, Hannu Reime, Robert Fisk, Ramzy Baroud, Moshé Machover


[home] [archive] [focus]

Site Meter