MoniTori, 2/2000, 8.5.2000

Maastamuuttajien Irlanti väittelee maahanmuuttajien kohtelusta

Tapani Lausti

Irlannissa puhjennutta väittelyä pakolaisten ja turvapaikan hakijoiden kohtelusta sävyttää tietoisuus oman maan kipeistä kokemuksista. Irlannin historia on ollut paljolti maastamuuton historiaa. Sukupolvet toisensa jälkeen ovat luovuttaneet huomattavan osan työikäisestä väestöstään muualle, lähinnä muihin englanninkielisiin maihin kuten Yhdysvaltoihin, Britanniaan ja Australiaan. Irlantilaiset ovat olleet alkuperäisiä taloudellisia pakolaisia, jotka ovat jättäneet köyhän kotimaansa etsiäkseen parempaa elämää muualta.

Nyt tilanne on kääntynyt päinvastaiseksi. Vaurastuneeseen Irlantiin tulee ihmisiä muualta. Maan omia kansalaisia palaa kotiin samalla kun turvapaikan hakijoiden lukumäärä on kasvanut. Muukalaisviha on nostanut päätään ystävällisestä kulttuuristaan kuuluisassa maassa. Vaikka tuoreessa mielipidetiedustelussa 60 prosenttia haastatelluista kannatti suopeampaa asennoitumista pakolaisia ja maahanmuuttajia kohtaa, 74 prosenttia halusi pakolaismäärän tiukkaa rajoittamista.

Lisääntynyttä muukalaisvihaa arvostelevat irlantilaiset kysyvät, eikö “vihreän saaren” asukkaiden tulisi nyt puolestaan osoittaa myötätuntoa pakolaisia kohtaan, olivatpa nämä taloudellisia tai poliittisia pakolaisia. Monet irlantilaiset ovat nimenomaan oman maan historian valossa pitäneet kansallisena häpeänä maahan pyrkivien pakolaisten tylyksi väitettyä kohtelua. Hallitusta on tosin kiitetty siitä, että se on myöntänyt suuren summan rahaa kampanjaan rasismia ja muukalaisvihaa vastaan.

Pääministeri laukaisi väittelyn

Väittelyä Irlannin turvapaikka- ja pakolaispolitiikasta oli käyty vilkkaasti jo viime syksystä lähtien, kun pääministeri Bertie Ahernin maaliskuun puolivälissä esitti Australian vierailullaan kommentteja, joiden sekava raportointi synnytti sekavan väittelyn kotimaassa. Ahernin väitettiin heittäneen ilmaan ajatuksen turvapaikan hakijoiden pakollisesta huostaanotosta. Hänen sanottiin myös suositelleen Irlannin maahanmuuttolakien tiukentamista.

Vaikka Ahern sittemmin tarkensi lehtitietoja kommenteistaan, tulkinnat hänen sanomisistaan elivät jo omaa elämäänsä. Arvovaltainen päivälehti The Irish Times kirjoitti Pyhän Patrickin päivän aattona: “On ironista, että samalla viikolla, kun Irlanti juhlii Patrick-nimisen arvoituksellisen ja sosiaalisesti härikkömäisen maahanmuuttajan elämää, Taoiseach (pääministeri) menee heittämään ilmaan ajatuksen rannoillemme saapuvien pakolaisten pidättämisestä.”

Pääministeriä lähellä olevat poliitikotkin ilmaisivat levottomuutensa. Ahernin kansanedustajaveli ja puoluetoveri Noel Ahern sanoi, että pidätyskeskukset olisivat täysin Fianna Fáil -puolueen periaatteiden vastaisia. Oppositiopuolueen, Fine Gaelin, johtaja John Bruton uskoi, että Ahern halusi tahallaan provosoida muukalaisvihaa lisätäkseen puolueensa kannatusta. Tästä Ahern oli varsin loukkaantunut. Parlamentissa maaliskuun lopulla käydyssä, edelleen sekavassa väittelyssä hän syytti Brutonia valheellisuudesta. Tämä puolestaan sanoi pääministerin kiistatta puhuneen hyväksyvästi sellaisten keskusten perustamisesta, joista pakolaiset eivät pääsisi ulos.

Pakolaisten kohtelu on aiemmin aiheuttanut kitkaa kokoomushallituksen sisälläkin. Progessiivisia demokraatteja edustava apulaisulkoministeri Liz O’Donnell on arvostellut hallitusta hapuilevasta asenteesta turvapaikan hakijoihin. O’Donnell reagoi tuolloin kaoottisiin tapahtumiin, jotka johtivat pakolaisasiainkeskuksen väliaikaiseen sulkemiseen. Jonot keskuksen ulkopuolella olivat kasvaneet niin pitkiksi, että tilanne oli pääsemässä käsistä. Hallitus yrittää nyt purkaa turvapaikka-anomusruuhkaa jouduttamalla itsestään selvien tapausten käsittelyä. Samalla aiotaan tiukentaa lainsäädäntöä laittomien pakolaisten karkottamisen helpottamiseksi.

YK:n pakolaiskomission Irlannin edustaja Michael Lindenbauer on käynyt huolestuneita keskusteluja hallituksen edustajien kanssa maan pakolaispolitiikasta. UNHCR vastustaa ajatusta pakolaisten sulkemisesta jonkinlaisiin pidätyskeskuksiin. Keskustellessaan oikeusministeriön kanssa Lindenbauer toi julki levottomuutensa viranomaisten väitetyistä aikeista käyttää rannikolle ankkuroituja laivoja turvapaikan hakijoiden majoituspaikkoina. Irlannin pakolaisneuvosto oli jo tuominnut ajatuksen. Sittemmin hallitus ilmoitti pitävänsä laivojen käyttämistä vasta viimeisenä hätäkeinona.    

Muukalaisviha lisääntynyt

Irlannissa on ollut havaittavissa aimo annos rotuvihaa ja kaunaa pakolaisia kohtaan. Selvimmin tämä näkyy maan pääkaupungissa. Fianna Fáilin eurokansanedustaja Niall Andrews sanoi hiljattain, että jos Itävallan Jörg Haider asettuisi ehdokkaaksi Dublinissa, hän saisi 50 prosenttia äänistä.

“Rasismi on syvään juurtunutta Dublinissa ja suuri ongelma. Tämä kysymys nousee esiin ensi vaaleissa”, Andrews sanoi. Hän vaati asiassa “todellista poliittista johtajuutta”.

“Hiljaisuus on huumaavaa. Kaikkien puolueiden poliitikkojen niinkuin myös kirkon ja joukkotiedotusvälineiden velvollisuus on näyttää hyvää esimerkkiä”, Andrews sanoi The Irish Timesin haastattelussa.

Andrews sanoi olevansa huolestunut maahanmuuton vastaisen liikkeen asenteista. Liike vaatii kansalaisoikeuden epäämistä turvapaikan hakijoiden lapsille, jotka ovat syntyneet Irlannissa. Se haluaa niinikään paikallisia kansanäänestyksiä pakolaiskysymyksessä ja turvapaikan hakijoiden pakollista alistamista aids-kokeisiin. Andrewsin mielestä lasten kansalaisoikeuden epääminen olisi ihmisoikeuksien rikkomista.

“Muistuttaisin tällaista muutosta ajavia ihmisiä siitä myötätuntoisesta ja ymmärtävästä kohtelusta, jota irlantilaiset maahanmuuttajat ovat saaneet osakseen, kun he ovat etsineet vuosien mittaan taloudellisista syistä työtä Amerikassa, Britanniassa, Kanadassa ja Australiassa.”

Andrews lisäsi, että Yhdysvallat jopa muutti 80-luvulla lainsäädäntöä, jotta irlantilaisten maahanmuuttajien olisi helpompi saada maassaoleskelulupa.

Irlannin hallitus on ajamassa läpi lakimuutosta, joka lyhentäisi turvapaikan hakijoiden valitusaikaa kielteisessä päätöksessä puolesta vuodesta kahteen viikkoon. Tämän on kuitenkin katsottu rikkovan Euroopan ihmisoikeussopimusta. Presidentti Mary MacAleesen on arveltu hakevan korkeimpien oikeusviranomaisten neuvoa asiassa siinä tapauksessa, että lakilisäys hyväksytään maan parlamentissa.  

Hallituksen yritykset sijoittaa pakolaisia eri puolille maata on aiheuttanut sekin erimielisyyksiä. Sosiaalityöntekijät valittavat, ettei paikallisille viranomaisille ole annettu mahdollisuuksia pakolaisten kunnolliseen kohteluun. Maksettavat avustukset ovat aivan liian pieniä. Hallituksen epäillään kohtelevan pakolaisia tahallaan huonosti, jotta turvapaikan hakijoita ei rohkaistaisi tulemaan Irlantiin.

Kääntynyt muuttovirta

Kuten tällaisissa kiistoissa usein on asianlaita, todelliset pakolaisluvut eivät vastaa kansalaisissa virinneitä syvimpiä pelkoja. Ennakkoarvioiden mukaan turvapaikkaa Irlannissa hakee tänä vuonna korkeintaan 7 000 ihmistä. Tietenkin tämäkin määrä lisää paineita asuntopulasta kärsivässä maassa, mutta tuskin ylittää taloudellisesti viime aikoina menestyneen maan voimavaroja. Monet korostavatkin, että Irlannin talous itse asiassa tarvitsee lisää ammattitaitoista työvoimaa. Hallitusta onkin arvosteltu siitä, että sen maahanmuuttopolitiikka on talouden tarpeiden sanelemaa. Ihmisoikeudet ovat jääneet toisarvoiseen asemaan.

YK:n pakolaiskomission mukaan Irlanti oli viime vuonna  EU-maista 11. tilalla turvapaikan hakijoiden lukumäärässä. Asukaslukuun nähden Irlanti ottaa vastaan toiseksi eniten pakolaisia Euroopan unionissa. Irlannissa tehdyn tutkimuksen mukaan vain kolmessa EU-maassa – Itävallassa, Britanniassa ja Hollannissa – turvapaikan hakijoita pidetään viranomaisten huostassa anomuksen käsittelyn ajan.

Väittelyä sävyttää Irlannin uusi väestöpoliittinen todellisuus. Muuttovirta on viime vuosina kääntynyt dramaattisesti uuteen suuntaan verrattuna aiempien vuosien maastapakoon. 80-luvulla irlantilaisia lähti maasta vuosittain liki 56 000. Viimeksi kuluneiden kymmenen vuoden aikana nettomuutto Irlantiin on ollut 46 000 vuodessa. Puolet luvusta koostui kotiin palaavista irlantilaisista ja 30 prosenttia muiden EU-maiden kansalaisista, joilla on laillinen oleskeluoikeus maassa.

Irlanti on monien muiden Euroopan maiden tavoin hitaasti muuttumassa monikulttuuriseksi maaksi. Huomattava osa irlantilaisista on tähän valmis muukalaisvihan yleistymisestä huolimatta. Maa on EU:n jäsenyyden myönteisten vaikutusten ansiosta päässyt irti monista sisäänpäin kääntyneistä asenteista. Kotimaahan palaavat irlantilaiset auttanevat hekin vahvistamaan myönteisiä asenteita muunmaalaisia kohtaan.

Artikkeli MoniTorin sivuilla       

[home] [archive] [focus]