Kotimaa, 10.9.1994

Kansalaispalkkakeskustelu on kypsymässä

Tapani Lausti

"Kukkaiskeskustelu" on väistymässä realististen toteuttamismallien tieltä. Tämä oli Suomen kansalaispalkka-ajattelijan Osmo Soininvaaran arvio Lontoossa pidetystä eurooppalaisesta kansalaispalkkakonferenssista. Sen oli järjestänyt "Basic Income European Network".

Kokouksessa kuultiin yksityiskohtaisia kustannusarvioita erilaisista perustoimeentulojärjestelmistä. Eurooppalaisen kansalaispalkkakeskustelun puuhamies ja johtava teoreetikko, belgialainen professori Philippe Van Parijs sanoi, että sosiaalipoliittisten tulonsiirtojen osoittainen korvaaminen alkuvaiheessa pienellä kansalaispalkalla eiaiheuttaisi yhteiskunnalle minkäänlaisia lisäkustannuksia. Sen myönteinen vaikutus näkyisi kuitenkin heti, koska se lieventäisi nyky-yhteiskunnille tyypillistä jakoa palkkatyössä käyviin ja työmarkkinoiden ulkopuolelle jääneisiin kansalaisiin.

Tri Jan Otto Andersson Åbo Akademista toivoi suomalaiselta keskustelulta enemmän yhteiskunnallista mielikuvitusta. Andersson otti esimerkiksi brittiläispuheenvuoron, jossa esitettiin ajatuksia kansalaisyhteiskunnan kehittämisestä niin, että ihmiset saisivat todellisia osallistumisen mahdollisuuksia.

Professori Paul Hirst Lontoon yliopistosta sanoi viimevuosisadalta periytyvän edustuksellisen demokratian palvelevan huonosti omaa aikaamme. Yhteiskuntaelämä tarvitsee radikaalia hajakeskitystä, jossa julkisia varoja suunnattaisiin vapaaehtoiseen kansalaistoimintaan. Kansalaispalkkajärjestelmä tekisi mahdolliseksi vapaaehtoistoiminnan merkittävän laajentamisen. Vain tätä tietä voitaisiin Hirstin mielestä kehittää ihmisten todellisia tarpeita vastaavaa sosiaaliturvaa.

Myös saksalainen professori Claus Offe Bremenin yliopistosta suositteli palkattoman työn institutionalisoimista työmarkkinoilla. Perinteellisen työelämän ulkopuolisen elämän elvyttäminen kansalaispalkalla pakottaisi työnantajat parantamaan työolosuhteita, koska he joutuisivat kilpailemaan työntekjöistä. Nykyisen järjestyksen heikkous on siinä, että yhteiskunta kohtelee kansalaisia vain palkansaajina mutta ei kykene tarjoamaan kaikille palkkatyötä.

Jan Otto Andersson kaavaili järjestelmää, jossa lähdettäisiin matalasta, vaikkapa 1 500 markan kuukausitulosta. Näinkin pienellä kansalaistulolla olisi myönteisiä vaikutuksia.Tähän kansalaistuloon voitaisiin liittää kansalaispalkka, joka olisi eräänlainen stipendi, jonka kansalainen voisi saada opiskeluun, hoivatyöhön, yhdistystoimint aan jne.

"Tässä voitaisiin käyttää mielikuvitusta. Nykyisin palkatta tehtyä työtä voitaisiin lisätä, koska se on yleensä tärkeätä toimintaa. Työttömyys ja palkkatyö eivät enää olisi ainoita vaihtoehtoja. Uusi vaihtoehto olisi osallistuminen yhteiseen toimintaan kansalaispalkan turvin."

Professori David Purdy Manchesterin yliopistosta sanoi, että kansalaispalkkajärjestelmä merkitsisi kulttuurin murrosta. Siksi siihen olisi siirryttävä asteittain, taloudellisia vaikutuksia seuraten ja havaittuja virheitä korjaten.

 

[home] [focus] [archive]