BBC Finnish Section, 4.12.1992

Älymystön vastuu

Juonto: Ja sitten "Sivu suun". Miksi ns. älymystö on tämän vuosisadan aikana tuntenut viehtymystä totalitaarisia liikkeitä kuten fasismia ja stalinismia kohtaan? Tästä on käyty viime aikoina keskustelua eritoten Ranskassa. Tapani Lausti esittää oman näkemyksensä.


Keskustelu älymystön yhteiskunnallisesta roolista on viriämässä taas Suomessakin. Muuan suomalainen ajattelija kirjoitti hiljattain ranskalaisen filosofin Bernard-Henri Lévyn argumenteista. Analysoidessaan älymystön roolia viimeksi kuluneina vuosisatoina aiemmin maolaisista sympatioistaan tunnettu Lévy tuli lohduttomaan johtopäätökseen. Poikkeuksellisen usein älymystö on langennut totalitaaristen liikkeiden palvontaan. Kommunismi ja natsismi eri muodoissaan ovat olleet tämän vuosisadan älymystön sudenkuoppia.
             
Lévyltä jää kuitenkin huomaamatta tärkeä asia. Se että intellektuellit ovat innostuneet totalitaarisista liikkeistä on johdonmukainen seuraus siitä, että aikamme älymystöllä on taipumus ylipäätänsä osallistua valtioideologioiden hahmottamiseen. Tämä näyttää käyvän mainiosti päinsä myös ns. liberaaleissa demokratioissa.
         
Lévy yhdistää totalitarismin houkutuksen intellektuellien kuvitelmaan ehdottomasta eettisestä puhtaudesta, toisin sanoen älymystön edustajat tämän teorian mukaan pyrkivät juurimaan pois Pahan edustajat. Siis kuvitellessaan taistelevansa täydellisen hyvän puolesta, he lankeavat pahaan.
    
Havainnollisempaa olisi kai todeta, että intellektuellit lankeavat pahaan antautuessaan palvelemaan vallanpitäjiä, olipa näiden valta diktatorista tai vaaleilla hankittua. Mieleen tulevat esimerkiksi ne amerikkalaiset yliopistotutkijat, jotka 60-luvulla loihtivat miltei runollisia teorioita puolustaessaan Yhdysvaltain sotakoneiston hirmutekoja Aasiassa. Eikä Yhdysvallat ollut totalitarismin otteessa, päin vastoin amerikkalainen arkielämä oli kenties vapaampaa kuin missään muualla maailmassa.
        
Epäilenpä, että intellektuelleja ei parane niinkään syyttää harhautuneesta pahaa vastaan taistelemisesta vaan sokeudesta pahuudelle, joka piilee vallan koneistoissa. Valta kiehtoo intellektuelleja. He tuntevat houkutusta näkemystensä soveltamiseen käytäntöön yhteiskuntaa säätelemällä. He uskovat heidän hankkimansa tiedon auttavan ihmiskuntaa tiellä kohti onnellisempaa elämää.
        
Kuitenkin juuri intellektuellien olisi mahdollista paneutua koulutuksensa avulla vallankäytön vääristymiin. Kaikki auktoriteettisuhteet sisältävät aimo annoksen petosta. Yhteiskunnalliset hierarkiat tarvitsevat teorioita puolustamaan aineellisen — ja henkisen — hyvinvoinnin äärimmäisen epätasaista jakautumista. Intellektuellien tulisi kai pyrkiä paljastamaan valheellisten auktoriteettisuhteiden vahingollisuus demokratialle. Useammin he kuitenkin antautuvat tietoisesti tai huomaamattaan valtaeliitin palvelijoiksi. Tämä ei ole mikään ylpeyden aihe, kun muistaa kuinka hyvän koulutuksen monet heistä ovat saaneet. Kaikessa viisaudessaan heiltä jää huomaamatta, että heidän teoriansa palvelevatkin usein yhteiskunnan hyväosaisten etuja; tähän ryhmäänhän he itsekin kuuluvat. Heidän teoriansa etsivät keinoja kontrolloida tavallisten ihmisten elämää.

Marxismi-leninisteinä he uskoivat etujoukon puolueeseen, markkinatalouden oloissa he uskovat asiantuntijavaltaan. Aikamme aatteille, liberalismille, bolshevismille ja fasismille on kaikille ollut yhteistä eriasteinen ylenkatse Valistusajalta periytyviä vapaudenhenkisiä virtauksia kohtaan. Intellektuelleilla on näin ollut vahva taipumus uskoa kapeiden eliittien oikeuteen hallita yhteiskuntia. Tämä demokratian piilevä halveksunta vahingoittaa vielä tänä päivänä yhteiskunnallista ajattelua.
     
Äärimmillään näemme vallankäytön silmittömyyden kansainvälisten rahalaitosten päättäjien ja asiantuntijoiden sokeassa politiikassa. Heidän ajattelumallinsa ovat kylväneet tuhoa ja kuolemaa kehitysmaissa. Mutta heidän uhreillaan ei ole minkäänlaisia mahdollisuuksia saattaa heitä vastuuseen teoistaan.

Nämä intellektuellit eivät ole pudonneet totalitarismin sudenkuoppaan. He ovat vain sisäistäneet aikamme vallitsevan ajattelun niin perusteellisesti, etteivät näe modernien valtasuhteiden tuhovoimaa. Tai jos näkevät, he hiovat älyllistä epärehellisyyttään mielenrauhansa säilyttämiseksi.

[home] [archive] [focus]