Suomen Kuvalehti, 12.6.1998

Anthony Giddens – Tony Blairin hovisosiologi

Teksti: Tapani Lausti

Kuvat: Peter van den Berg

Monet britit katsovat maansa elävän poikkeuksellisen jännittävää aikaa. Jotakin uutta on ilmassa. Nuorekas pääministeri Tony Blair uhoaa innostusta ja muovaa yhä uusia mediakelpoisia iskulauseita muuttuneen todellisuuden kuvaamiseksi.

Kulissien takana tätä uutta uljasta maailmaa pohtii hiljaisempi mies, yleensä harmaaseen pukuun pukeutunut, hieman kuivakiskoiselta vaikuttava sosiologi, jota pidetään yleisesti Britannian johtavana yhteiskuntatieteilijänä. Anthony Giddensia on luonnehdittu Blairin hovisosiologiksi. Hän on osallistunut Blairin ja Bill Clintonin seminaareihin “kolmannesta tiestä” ja heittäytynyt julkisiin väittelyihin epäilijöiden kanssa.

Suomen Lontoon instituutissa pidetyssä keskustelutilaisuudessa professori Giddens sanoi haluavansa osallistua sellaisen teorian luomiseen, joka kykenee selittämään sitä maailmaa, missä “kolmannen tien” poliitikot elävät. Teoria on hänen mielestään jäänyt jälkeen poliitikkojen aloittamasta suunnanmuutoksesta. Hän peräänkuulutti uutta “kriittistä idealismia, joka voi antaa suuntaa ja sisältöä vasemmistolaisten arvojen innoittamalle politiikalle”.

Giddens ei kuitenkaan katso tämän poliittisen projektin olevan vain vasemmiston tai sosialidemokratian uudistumista. Hän on mielissään siitä, että nyt on mahdollista käydä hedelmällisiä keskusteluja myös oikeistolaisten ajattelijoiden kanssa. Neljä vuotta sitten Giddens julkaisi huomiota herättäneen kirjan Beyond Left and Right (vasemmiston ja oikeiston tuollepuolen).

Keskustelutilaisuudessa kuultiin runsaasti epäileviä kannanottoja. Sosialidemokraattien parlamenttiryhmän puheenjohtaja Erkki Tuomioja sanoi, että vaikka Blairin kolmas tie tuottaisikin hyviä tuloksia Britanniassa, ei ole mitään syytä olettaa, että samaa politiikkaa välttämättä voitaisiin soveltaa esimerkiksi Suomessa. Tuomioja epäili, että blairiläisellä ohjelmalla sosialidemokraatit saattaisivat ajautua vaalikatastrofiin. Hän oli kuitenkin valmis odottamaan tuloksia avoimella mielellä, vaikka toikin julki ärtymyksensä siitä, että kaksi maata – Yhdysvallat ja Britannia – julistaa hyvinvointivaltion epäonnistuneen, vaikka nämä maat eivät edes ole olleet hyvinvointivaltioita ainakaan sanan pohjoismaisessa merkityksessä, toisin sanoen niiden epäonnistumisen taustat ovat muualla.

Giddens oli vastikään käynyt polemiikkia “kolmannesta tiestä” tunnetun vasemmistolaisen ajattelijan Hilary Wainrightin kanssa. The Guardian -lehden julkaisemassa väittelyssä Wainwright valitti, että Blairin hallitus käyttää “kolmatta tietä” sumuverhona. Aina kun hallitus antaa periksi suurelle rahalle, se julistaa kulkevansa “kolmatta tietä”. Kun Giddens kirjoitti osallistuvan demokratian uusien muotojen kokeilemisesta, Wainright huomautti, ettei tällaisesta ole merkkiäkään Blairin politiikassa. Päinvastoin Blair on veljeillyt sellaisten poliitikkojen kanssa, jotka ovat kääntäneet selkänsä kansalaisaloitteille niin teollisuus- kuin kehitysmaissa. Britannian teollisuusliitto on tyrmännyt ajatukset teollisesta demokratiasta, Wainright muistutti.

Giddens katsoi Wainrightin jääneen kiinni menneisyyden asenteisiin. Tämä ajattelutapa suhtautuu kielteisesti “vaurauden luomiseen”. Professorin mukaan hänen vastaväittäjänsä pitää liikeyrityksiä pelkästään uhkana demokratialle. Giddensin mielestä yritteliäisyys on olennaista taloudelliselle vauraudelle.

Suomen Lontoon instituutin tilaisuudessa Giddens puhui riskinoton tärkeydestä.

“Talouden dynaamisyyden takaamiseksi tarvitaan yhteiskuntaa, jossa riskinottajia on ei vain yrittäjien vaan myös työvoiman keskuudessa. Ei ole hyvä, jos ihmiset juuttuvat samaan työpaikkaan tai työttömyysavustusten varassa elämiseen. Kannatan hyvinvointivaltiota, joka löytää tasapainon riskin ja turvallisuuden välillä. Riski antaa elämälle liikettä.”

Professori Giddensillä on omaa kokemusta liiketoiminnasta. Hän perusti Cambridgen professorivuosinaan menestyksellisen kustantamon nimeltä Polity Press. Hallinnollista kokemustaan hän on hionut asetuttuaan tämän vuoden alussa johtamaan maineikasta korkeakoulua, joka omaa kankean nimen London School of Economics and Political Science (Lontoon talous- ja valtiotieteen koulu), mutta josta yleensä puhutaan lyhenteellä LSE.

Giddens pyrkii tekemään koulusta jälleen kerran yhteiskunnallisen ajattelun keskeisen ahjon, joka ei epäröi heittäytyä julkisiin keskusteluihin. Hän onkin houkutellut Yhdysvaltoihin aivovuotaneita brittiläisiä tutkijoita takaisin kotimaahansa. Kansainvälisyyttä kuvaan on tuonut vieraileva professori Saksasta, Ulrich Beck, kovan luokan ajattelija, joka uuden maailman analysoijana ohittaa monien mielestä Giddensin itsensäkin.

'Blairism' — a beacon for Europe?

5 March 2001

[home] [archive] [focus]