23.3.2005
Juhani Yli-Vakkuri
[Tämä artikkeli oli tarkoitettu vastineeksi
Journalistin julkaisemalle Pertti Julkusen artikkelille "Vastuullinen
luokka ja hämmentynyt lauma". Kirjoittaja ei tiennyt, että lehti
oli jo sopinut Tapani Laustin kanssa vastineen kirjoittamisesta.]
Pertti Julkusen arvio Noam Chomskyn kirjasta Maailmanvalta vai maailmanloppu?
(Journalisti 2/2005) on juuri sellainen kaoottinen haukkumakirjoitus,
joiden tuottamisesta Julkunen syyttää Chomskya. On ymmärrettävää, että raivon
valtaamana Julkunen ei ole edes kyennyt tarkistamaan Chomskyn nimeä (se on "Avram
Noam Chomsky", ei "Noam Avram Chomsky"). Eräs huomattava ero
Chomskyn tuotannon ja Julkusen kirjoituksen välillä kuitenkin on: Chomskyn tuotanto
perustuu historialliseen dokumentaatioon, jonka paikkansapitävyyttä Julkunen
ei edes yritä kiistää. Julkunen keskittyy lähinnä Chomskyn tyyliin ja sanavalintoihin.
Tämä onkin viisas päätös: kognitiivisesti sisällöttömien haukkumakirjoitusten
tuottaminen on paljon helpompaa kuin se mitä Chomsky tekee. Se on myös sikäli
turvallista, että kirjoittaja joka vain haukkuu sanomatta mitään, ei itse voi
jäädä kiinni asiavirheestä.
Tai niin Julkunen ehkä toivoi. Epäonnekseen Julkunen kuitenkin tulee väittäneeksi,
että "Chomsky antaa väärän todistuksen [amerikkalaisfilosofi John] Deweystä".
Se, mikä Julkusen mielestä Chomskyn kuvauksessa Deweystä on epätotta
ei suoraan ilmene Julkusen kirjoituksesta, mutta Julkunen on selvästi ärtynyt
siitä, miten Chomsky käsittelee Deweyn roolia Yhdysvaltojen ensimmäisen maailmansodan
aikaisessa de facto -propagandavirastossa, Committee on Public Informationissa.
Julkunen ei kiistä Deweyn toimineen sotapropagandistina, vaan toteaa, että sen
lisäksi "Dewey oli vapaan julkisen keskustelun mahdollisuuksien tutkija,
jolle demokratia merkitsi ennen kaikkea sitä, että yhteiskunta mahdollistaa
jokaiselle jäsenelleen mahdollisuuden kaikinpuoliseen kasvuun ja kehitykseen".
Julkunen jatkaa: "John Dewey on ehkä kaikkien aikojen tunnetuin julkisuusteorian
kehittäjä. On kummallista, että maailman julkisen mielipiteen ongelmia päätoimisesti
pohtiva julkisuusteoreetikko Noam Chomsky ei tunne kuuluisan maanmiehensä ajatuksia.
Kun Chomsky osoittaa suurta tietämättömyyttä oman teoreettisen osaamisensa keskeisimmällä
alueella, niin joku voi epäillä myös niitä tietoja, joita hän jakaa Amerikan
rikoksista."
Mutta tietämättömyyttä tässä ei ole osoittanut kukaan muu kuin Julkunen itse.
Se, että Chomsky ei ole päätoimeltaan "julkisuusteoreetikko" vaan
tutkii luonnollisten kielten syntaksia (ala, jolla ei ole mitään yhteyttä Chomskyn
yhteiskunnallisiin intresseihin) voidaan sivuuttaa triviaalina, joskin varsin
nolona, virheenä. Olennaisempaa on se, että kuka tahansa,
joka on seurannut Chomskyn yhteiskunnallista tuotantoa puolella silmällä, tietää,
että Dewey, jota Chomsky sanoo "Yhdysvaltojen johtavaksi 1900-luvun filosofiksi"
(Powers and Prospects, Pluto Press, 1996, s. 119), on yksi hänen merkittävimmistä
intellektuaalisista esikuvistaan. Todellisuudessa Chomsky tuntee Deweyn
tuotannon paremmin kuin jopa useimmat amerikkalaiset filosofit, jotka lukevat
lähinnä analyyttisen kaanonin tekstejä, ja aivan erityisesti hän tuntee Deweyn
ajatukset julkisuudesta, joita hän lainaa omien käsityksiensä tueksi monessa
yhteydessä. Ks. tästä esimerkiksi Chomskyn teosten World
Orders, Old and New (Pluto Press, 1994) ja Powers and Prospects hakemistot.
On kuvaavaa, että yksi näistä lainauksista on jopa Julkusen arvioimassa
teoksessa eikö Julkunen ole lukenut sitä? Tämän
lisäksi Chomsky sanoo olevansa kasvatusfilosofisessa mielessä "deweyläinen"
(esimerkiksi haastattelukirjassa Propaganda and the Public Mind,
Pluto Press, 2001). Chomsky tunnetusti kävi lapsena deweyläisen koulun,
kuten Marko Ampuja ja minä kerromme teoksen Ideologia ja valta (Like,
2002) johdannossa.
Toisin kuin kaoottisia haukkumakirjoituksia tuottava Julkunen, Chomsky kykenee
samanaikaisesti tunnustamaan saman henkilön ansiot ja puutteet: vaikka Chomskyn
mielestä Deweyn ajatuksissa ja myös hänen toiminnassaan oli paljon ihailtavaa,
hän myös pitää Deweyn palvelusta Woodrow Wilsonin sotapropagandistina tuomittavana.
Tässä Julkuselle neuvo, jota hän tulee tutkijana tarvitsemaan: Sen osoittamiseen,
että X tietää jotain Y:stä, riittää yksi esimerkki. Mutta
varmistuakseen siitä, että X on tietämätön Y:stä, on kahlattava läpi X:n koko
tuotanto. Neuvo saattaa tulla liian myöhään Julkunen
on näemmä jo kirjoittanut väitöskirjan tiedotusopin alalta. Tampereen yliopiston
maineen nimissä voin vain toivoa, ettei Julkusen 5.3. hyväksyttyyn väitöskirjaan
sisälly yhtä vastuuttomia väitteitä kuin hänen "kritiikkiinsä" Chomskysta.
Juhani Yli-Vakkuri (ylivakkuri@yahoo.com)
on jatko-opiskelija University of Western Ontarion filosofian laitoksella Kanadassa.
Hän on toimittanut ja suomentanut useita Noam Chomskyn teoksia.
Ks. myös: