Olé-lehti,
5/2005
Olé-lehti,
5/2005
Tapani Lausti jätti Lontoon ja kirjoittaa nyt mielipidekirjoja
Riitta Liede
Yleisradion ja muun suomalaismedian pitkäaikainen Lontoon kirjeenvaihtaja, toimittaja Tapani Lausti muutti neljä vuotta sitten Espanjaan, eikä ole katunut hetkeäkään. Lontoon vuosia kertyi 18.
Ensimmäistä kertaa hän tuli avovaimonsa Christine Fitzwaterin kanssa pieneen Torroxin andalusialaiskylään jouluksi 1996. Heillä oli käytössään Christinen sisaren asunto ylhäällä vuoren kupeessa. Vettä satoi kaatamalla ja mutkittelevien kujien ja portaiden päässä olevalle asunnolle oli vaikea löytää, paikalliset eivät tunteneet katujen nimiä. Lopulta pikkupoika opasti heidät perille.
Kaupat olivat jo kiinni ja jouluateriaksi saatiin haalittua pari paistettua kananmunaa ja pullo viiniä. Joulupäivänä he joutuivat pakenemaan rankkasadetta Málagaan.
Siitä huolimatta kylän ainutlaatuinen tunnelma jysähti heti ja uusi asuinpaikka oli ajan mittaan selvä. Lontoon kiristyvä ilmapiiri oli alkanut tympiä ja elintaso oli romahtanut kustannusten jatkuvasti noustessa. Tapani oli jäämässä eläkkeelle ja Christine teki sosiaalityötä Lontoon vaikeimmilla alueilla.
Hiljainen ja ystävällinen andalusialaiskylä tuntui sen jälkeen taivaalliselta. Christinen sisar oli myymässä asuntoaan. Yhtäkkiä Tapanille tuli terassilla istuessaan ja vuorille katsellessaan tunne, että tästä minä en halua lähteä enää minnekään.
-Hetkeäkään ei olla kaduttu.
Huippuhetkiä vuorilla
Alussa tosin näytti siltä, että heti kun ostettiin talo mäeltä, polvet alkavat pettää. Tapani oli kaatunut jyrkässä mäessä kauppareissulla ja loukannut selkänsä. Vaiva säteili pitkän aikaa jalkoihin, mutta selän kuntoutuessa nekin paranivat.
-Kauppaan meno onkin varsinainen kuntokoe, sata rappua alas ja samat ylös kauppakassien kanssa. Luojan kiitos, olutta saa nykyisin muovipulloissa.
Puolitoista vuotta sitten he vuokrasivat hiljaiselon vastapainoksi kaupunkiasunnon Málagan keskustasta. Kylän osittainen englantilaistuminen ja kujilla alati toistuvat tiedustelut are you all right? — kaikki kunnossa? — alkoivat käydä hermoille. Anonyymi kaupunkilaiselämä oli mukavaa aikansa, mutta nyt he asuvat taas kokonaan Torroxissa.
-Tuntui, kuin olisi palannut kaukaakin ja nyt tuntuu taas niin kivalta olla täällä.
Sinä aikana kylän asujaimistokin oli alkanut monipuolistua. Ulkomaalaisasutus ei ole myöskään kyennyt viemään kylältä espanjalaista leimaa.
Tapani katsoo terassiltaan vuorille ja harmittelee pilvistä ilmaa. Vuoret ovat täällä hänelle kaikkein parasta ja niillä kulkeminen pyöräillen tai jalkaisin ovat elämän huippuhetkiä. Vuorilta avautuvat näkymät Nerjaan ja Frigilianaan, takana on Cómpeta. Vuorilla Christine viljelee myös omaa pientä puutarhaansa.
Espanjan kielen Tapani ja Christine opettelivat jo Lontoossa ennen muuttoaan ja suurin osa ystäväpiiristä on paikallisia. Kotinurkilla iäkäs Nieves kyselee kuulumiset ja pari sanaa vaihdetaan lähes jokaisen vastaantulijan kanssa.
Espanjan maltillisuus viehättää
Englantiin verrattuna Tapani kokee Espanjan ilmapiirin miellyttävänä. Erinomainen osoitus maan sivistystasosta ilmeni hänen mielestään Madridin pommi-iskun seurauksena: vaikka sen toteuttajat olivat marokkolaisia, se ei silti herättänyt minkäänlaista hysteriaa marokkolaisia kohtaan.
-Englannissa ilmapiiri kiristyy koko ajan ja vanhaa liberaalia oikeuslaitosta ollaan murtamassa.
Se perustuu aika paljolti siihen, että tabloidilehdet myrkyttävät ihmisten mieliä ja lietsovat muukalaisvihaa. Viranomaisetkin syyllistyvät siellä ylilyönteihin ja väittävät, että terroristeja on joka kulman takana.
Pelottavilla jutuilla myytäviä englantilaistabloideja ei voi hänen mielestään edes verrata Suomen iltapäivälehtiin, jotka keskittyvät enemmänkin julkkishölmöilyihin.
-Espanjankaan päivälehdistössä ei vastaavaa ole. On asialehtiä ja sitten on urheilulehtiä, jotka täällä korvaavat tabloidit. Se on paljon parempi, ne eivät ainakaan syyllisty vihan lietsontaan.
Vain muutama kuukausi sitten englantilaistabloidit ilmestyivät Torroxinkin lehtikauppaan.
Tapani jaksaa ihmetellä englantilaisten sinnikästä tapaa pitäytyä Espanjassa asuessaan pelkästään omiensa parissa ja seurata vain omia tiedotusvälineitä. Puhumattakaan, että he vaivautuisivat opettelemaan paikallista kieltä.
-Luulen, että suomalaiset ovat paljon avoimempia muille kulttuureille. Ehkä se on pienen maan kansalaisille helpompaakin. Eihän me voida mennä huutelemaan, että hei, me ollaan suomalaisia, keitäs te olette?!
Toisinajattelija
Poliittisesti Tapani Lausti kokee Aznarin jälkeisen Espanjan miellyttävämpänä. Vaikka hänen oma maailmankuvansa ja poliittinen näkemyksensä ovatkin toiset, pitää hän Zapateroa rehellisenä, kun taas alati hymyilevän Blairin hän näkee läpeensä epärehellisenä.
Maailmanpolitiikan kriittinen seuranta ja analyysi ovat olleet Laustin työtä 60-luvulta lähtien, jolloin hän aloitti uransa kansainväliseen politiikkaan erikoistuneena toimittajana. Eläke alkoi juosta pari vuotta sitten ja se toi samalla taloudellisen vapauden keskittyä tärkeiksi koettuihin asioihin.
Hiljattain ilmestyi mielipidekirja Toisinajattelun tiekartta, joka kartoittaa vapaan ajattelun perinnettä ja avaa näkymiä ihmisarvoisen elämän mahdollisuuksiin niin länsimaissa kuin kolmannessakin maailmassa. Hänen mielestään suurin osa valtamedioista ohittaa tällaiset näkemykset, koska ne eivät myötäile vallalla olevaa virallista todellisuutta.
-Kylmän sodan aikana toisinajattelu kytkeytyi kahteen ortodoksiseen ajattelusuuntaan, itäiseen marxismi-leninismiin ja läntiseen markkinatalouteen. Nyt ideologinen paine tulee vain yhdeltä suunnalta. Meitä kaikkia vaaditaan hyväksymään, että elämme demokratiassa ja että ”vapaa kauppa” johtaa kehitykseen kaikkialla. Jos nykyisiä oloja pidetään lopullisena demokratiana, jää helposti analysoimatta, minkälaiset voimat maailmanmenoa todella tahdittavat.
Jäljet johtavat Blairin ja Bushin politiikkaan sekä taloudellisiin valtarakenteisiin, joihin ne nojaavat.
Uusi kirja aluillaan
Toisinajattelun tiekarttaa kirjoittaessaan Tapanilla oli mielessä toimittajat, joiden hän toivoisi laajentavan ajatteluaan ja tulevan vastustuskykyisemmiksi propagandan suhteen. Seuraavassa, aluillaan olevassa kirjassa hän käsittelee mm. Espanjan sisällissotaa ja etenkin siihen johtanutta, nopeasti tukahdutettua sosiaalista vallankumousta, joka on jäänyt paljon vähemmälle huomiolle.
-Siinä oli paljon mielenkiintoisia piirteitä. Olennaista ja erikoista olivat vapaaehtoisuus ja innostus, millä kollektiiveja perustettiin. Jos jossain yritettiin pakottamista, niin siellä epäonnistuttiin heti.
Vallankumous ei syntynyt tyhjästä, vaan ihmisiä oli lannistettu vuosisatojen ajan ja se synnytti hurjaa luokkavihaa suurmaanomistajia ja kirkkoa kohtaan. Tällainen tausta unohdetaan aina, jos tulehtunut tilanne ajautuu väkivaltaan.
Samankaltaisia piirteitä Tapani näkee nykyisten terrori-iskujenkin taustalla.
-Yhdysvallat on osaltaan syventänyt ongelmia Lähi-idässä ja alueen ihmisillä on siellä oikeutettuja vaatimuksia. Terrorismi on rikollista, mutta jos näitä vaatimuksia ei oteta vakavasti, ei terrorismin loppumisesta ole toivoa. Oikeudenmukaisuus ei ole alistumista terrorismille.
Uusi kirja ilmestyy vuoden tai kahden päästä. Työrytmin Tapani haluaa pitää sellaisena, että aikaa jää reilusti vuorilla kulkemiseen ja torikahviloissa istuskeluun. Niissä jutellaan kyläläisten kanssa päivänpolitiikkaa.
Ja kotona on satojen CD-levyjen kokoelma, pääasiassa jazzia, jota Tapani on harrastanut koulupojasta saakka. Ainoa, mitä hän sanookin jääneensä Lontoosta kaipaamaan, ovatkin hyvät jazzklubit.
Tapani Laustin huomioita ja näkemyksiä maailmanpolitiikasta
voi lukea hänen www-sivuiltaan: www.lausti.com. Sivuilta löytyy myös Espanja
–osasto.
Riitta Liede on Málagassa asuva toimittaja/taiteilija/kuvanveistäjä.
Ks. myös: