Journalisti, 18.3.2005
Journalisti, 18.3.2005
Tapani Lausti
[Journalistin julkaistua lyhyehkön vastineeni Pertti Julkusen alkuperäiseen, Noam Chomskya parjanneeseen artikkeliin, Julkunen sai yllätyksekseni tilaa artikkelin mittaiselle vastaukselle otsikolla "Eturivin miehet", jossa hän jatkaa Chomskyn työn asiantuntematonta tölvimistä. Samalla hän suuntaa ylimielisen pilkkansa minun kommentteihini ja syyttää minua autoritaarisuudesta. Minulle annettiin tilaisuus hyvin lyhyeen vastineeseen, jonka julkaisen alla.]
Lainasin kahden amerikkalaisen professorin mielipidettä Noam Chomskyn merkityksestä, koska se kiteytti mielestäni hyvin tieteen maailmassa yleisesti hyväksytyn käsityksen, kuten kommentissani mainitsin. Se että he ovat professoreita, ei ollut olennaista. Tieteenharjoittajien siteeraaminen ei ole autoritaarista.
Toinen näyttö ”autoritaarisuudestani” on Julkusen mielestä viittaukseni Chomskyn kykyyn arvioida todistusaineiston uskottavuutta. Ei tässäkään ole kyse auktoriteettiuskosta. Halusin vain muistuttaa, että tieteenharjoittajilta edellytetään tällaista kykyä. Vertasin näin Chomskya Bushiin, jota tosiasia-aineisto ei edes kiinnosta. Oman myönteisen näkemykseni Chomskyn työstä olen omaksunut hänen kirjojensa huolellisella lukemisella. Tottakai ymmärrän, ettei kaikkiin tiedemiehiin voi luottaa.
Julkusen väite, että Chomsky ”harrastaa argumentoinnin asemesta bushmaista vihankylvöä”, on merkillinen. Chomsky ei yllytä amerikkalaisia vihaan vaan hallituksensa toimien kriittiseen seurantaan. Tarkasti dokumentoiduilla kirjoillaan hän on vuosikymmenten mittaan tarjonnut uskottavan kuvan Yhdysvaltain ulkopolitiikan tavoitteista ja käytännöstä.
Väite, että Chomsky ei argumentoi eikä ymmärrä keskustelun merkitystä on omituinen, kun tiedetään, että mies on kirjoittanut kymmeniä asiallisia kirjoja, vastannut niihin kohdistettuun kritiikkiin ja osallistunut tuhansiin julkisiin väittelytilaisuuksiin. Olen ollut läsnä muutamassa tilaisuudessa, joissa Chomsky on osoittautunut kärsivälliseksi keskustelijaksi.
Ks. myös: