BBC Finnish Section, 30.5.1990

Esikaupunkibuddha

Hanif Kureishi, The Buddha of Suburbia (Faber & Faber)

Hanif Kureishi tunnetaan lähinnä elokuvakäsikirjoitusten tekijänä. Nyt hän on julkaissut ensimmäisen romaaninsa. Sen nimi on The Buddha of Suburbia — esikaupunkien Buddha. Tapani Lausti arvioi teoksen.

Hanif Kureishi on viime aikoina esiintynyt usein julkisuudessa kirjailija Salman Rushdien puolestapuhujana. Kureishi on itsekin joutunut muslimien vihan kohteeksi kahden maineikkaan elokuvakäsikirjoituksensa vuoksi. Hän kuvasi niissä Lontoon aasialaisyhteisöä taiteilijan rehellisyydellä, mikä ei ollut kaikkien aasialaisten mieleen. Kureishin tunnetuin elokuva on My Beautiful Laundrette — Poikien pesula.

Kureishin ensimmäinen romaani on täällä saavuttanut melkoisen arvostelumenestyksen. Romaani on ulkonaisilta puitteiltaan vahvasti omaelämäkerrallinen. Kirjan sankari Karim Amir on puoliksi pakistanilainen, puoliksi englantilainen kuten kirjailija itsekin. Kirjan alussa Karim sanoo, että häntä pidetään huvittavanlaatuisena englantilaisena, koska hän on kahden vanhan historian tuote. Kureishi kuvaa hienovaraisella, osoittelemattomalla tavalla vähemmistörotuja edustavien ihmisten ongelmia. Samalla hän Rushdien tavoin uskoo sekakulttuurien rikkauteen.

Karim astuu aikuisuuteen 70-luvulla. Kirja onkin varsin todentuntuinen kuvaus tuon värikkään vuosikymmenen hengestä, käyttäytymistavoista ja hullutuksista. Karimin isästä tulee hippikulttuurin rohkaisemana kirjan otsikon esikaupunkibuddha. Isä jättää Karimin äidin ja asettuu asumaan ajan uutta henkeä edustavan Evan kanssa. Eva on kiinnostunut Lontoon muodikkaista taiteilija- ja boheemipiireistä. Hänen kauttaan myös Karim pääsee irti etelä-Lontoon esikaupunkien ikävystyttävyydestä.

Kureishi kuvaa taitavasti nuoren miehen hidasta kypsymistä kaikkiruokaisesta seksuaalisuudesta vastuuntuntoisempaan tunne-elämään. Keskeistä osaa tässä kypsymisessä näyttelevät Karimin lapsuudenystävä ja rakastettu Jamila ja tämän pakkoavioliiton kautta Bombaysta Lontooseen saapunut aviomies Changez. Jamila on rohkea tasa-arvon puolestapuhuja ja aina valmis uhmaamaan totunnaisuuksia. Hän joutuu kipeän valinnan eteen kun hänen isänsä ryhtyy nälkälakkoon pakottaakseen tyttärensä naimaan Changezin. Kun Jamila viimein suostuu ja Changez saapuu Lontooseen, syntyy mitä hullunkurisimpia tilanteita. Changezista piti tulla Jamilan isän kauppa-apulainen, mutta hän osoittautuukin mitä merkillisemmäksi miekkoseksi, joka ei näytä soveltuvan mihinkään ennalta suunniteltuun muottiin.

Karim ystävystyy Changezin kanssa tämän koomisista piirteistä huolimatta. Changez seuraa silmät ympyriäinä 70-luvun vapauskulttuurin yllättäviä ilmenemismuotoja. Hyppy Intian konservatiivisista sosiaalisista rakenteista vapaamielisen Lontoon elämän keskelle on henkeäalpaava kokemus. Changezille tuottaa suuria henkisiä kärsimyksiä se, ettei Jamila suostu sukupuolisuhteeseen hänen kanssaan. Mutta tästä huolimatta hän päätyy asumaan Jamilan kanssa vasemmistolaisessa kommuunissa.

Karim puolestaan ajautuu näyttelijäksi. Tässä romaanille antavat aitouden tunnetta Kureishin omat teatterikokemukset. Hän kuvaa armottomasti miten taiteelliset ja henkilökohtaiset pyyteet kietoutuvat usein laskelmoiduiksi juonitteluiksi ja toisten ihmisten hyväksikäytöksi.

Kureishin kirja on paikoin riemastuttavan hauska. Hän ei kirjailijana edusta Englannissa niin suosittua akateemista keskiluokkaista kirjallisuutta. Mutta hänen otteessaan on klassisen romaanitaiteen henkilökuvausten lämpöä. Silloinkin kun hän kuvaa ihmisiään satiirisesti, hän ei riistä heiltä heidän ihmisyyttään. Kun hän kuvaa Karimin isän ja tämän ystävien huvittavaa vanhanaikaisuutta, hän ei tee heistä pellejä valkoisen lukijan silmissä vaan rakastettavia ja jossain määrin traagisia ihmisiä.

Vaikka Kureishin kirja on täynnä 70-luvun politiikkaa, hän seuraa Karimin silmin tätä kaikkea ilman poliittisia saarnoja. Hän kuvaa ihmisten kaavamaisia ajatuksenkulkuja sortumatta itse kaavamaisuuteen. Tässä hän todistaa jo ensimmäisessä romaanissaan olevansa kypsä romaanikirjailija. Kirjan sivuilta avautuu lukijalle monen kulttuurin Lontoon värikkyys. Romaani rekisteröi myös ajan ilmapiirissä tapahtuneen muutoksen. Esiinnyttyään teatteriseurueensa kanssa jonkin aikaa New Yorkissa Karim palaa Lontooseen. Hän on yllättynyt, miten nopeasti kaikki on muuttunut. On tultu vuoteen 1979. Britannia on thatcheriläisen aikakauden kynnyksellä. Ensimmäiset oireet juppikulttuurista ovat näkyvissä. 70-luku on yht'äkkiä historiaa.

 

[home] [focus] [archive]