BBC Finnish Section, 12.10.1990

Enkelten portti

Penelope Fitzgerald, The Gate of Angels. Collins 1990.

Juonto: Penelope Fitzgerald oli nyt jo neljännen kerran ehdolla Booker-palkinnon saajaksi. Hän voitti palkinnon vuonna 1979. Fitzgeraldin uusi romaani The Gate of Angels — enkelten portti — on kuvaus vuosisadan alun Cambridgen tiedemiesmaailmasta. Tapani Lausti arvioi kirjan.

Eräs arvostelija sanoi Penelope Fitzgeraldin uuden kirjan luettuaan, että kirjailija kirjoittaa mielellään yhä merkityksellisempää tekstiä, mutta ei juuri auta lukijaa ymmärtämään, mitä asioita hän pitää merkityksellisinä. Onkin totta, että hänen hiljainen kirjoitustyylinsä jättää lukijalle erilaisia tulkinnan mahdollisuuksia.

Fitzgerald maalaa hillityin kynänvedoin lukijan eteen Cambridgen vuonna 1912. Yliopiston kuuluisassa Cavendish-laboratoriossa työskentelevät tiedemiehet kirjailija kuvaa huvittavalla tavalla todellisesta elämästä irrallaan eläviksi herrasmiehiksi. He pohtivat kyllä todellisia ongelmia, ollaanhan juuri astumassa atomiaikakauteen, mutta tiukkaan tieteelliseen maailmankuvaan hiipii hämmennystä, kun he joutuvat tekemisiin sisäänpäinkääntyneen elämänsä ulkopuolisten ilmiöiden kanssa.

Tätä sisäänpäinkääntyneisyyttä symbolisoi naisten puuttuminen yliopistomaailmasta. Kirjan miespäähenkilön, nuoren fyysikon Fred Fairlyn tuttava varoittaa häntä joutumasta tekemisiin naimakelpoisten naisten kanssa, koska tämä merkitsisi hänen akateemisen uransa loppua. Yliopistonopettajien asuntoloissa asuu vain poikamiehiä. Fredin vieraillessa kotona hän havaitsee yllätyksekseen, että hänen äitinsä ja sisarensa ovat heittäytyneet aktiiviseen naisasiatoimintaan. Hänen isänsä, pienen kylän kirkkoherra, kokee joutuneensa täysin perheen naisväen hylkäämäksi.

Fredin vierailun syy on, että hän haluaa kertoa isälleen menettäneensä uskonsa jumalaan. Uskonto ei enää mahdu hänen tieteelliseen maailmankuvaansa. Fredin järjestynyt maailmankuva kuitenkin järkkyy, kun hän törmää sateessa pyöräillessään lontoolaiseen naiseen, Daisy Saundersiin, ja rakastuu. Daisy on elänyt Lontoon Brixtonissa köyhyydessä äitinsá„á kanssa. Äidin kuoltua hän pääsee sairaanhoitajaoppilaaksi lontoolaiseen sairaalaan. Daisy joutuu kuitenkin lähtemään sairaalasta rikottuaan tiukkoja säämtölä. Hän ajautuu Cambridgeen törmäten siellä Frediin. Fredin rationaalinen ajatusmaailma häviää hetkessä. Hänen rakkautensa Daisyyn kumpuaa hänelle täysin tuntemattomista mielenlähteistä. Kun hän tajuaa Daisyn tulleen Cambridgeen toisen miehen kanssa ja hahmottaa rakkautensa kohteen toisella tavalla, hänen päänsä tyhjenee. Hänellä ei ole sanoja tämän kokemuksen pukemiseen selviksi ajatuksiksi.

Palattuaan yliopistolle pitämään luentoa hän puhuu opiskelijoille vihaiseen äänensävyyn. Hän sanoo, että heidän arvostelukykynsä tiedemiehinä saattaa joutua kyseenalaiseksi, jos he joutuvat tekemisiin toisen ihmisen kanssa, jonka käyttäytyminen on heille vierasta. Näin tämä todelliselle elämälle vieras tiedemies osaa ilmaista tunteensakin vain luennon muodossa. Daisy päättää palata Lontooseen. Mutta hän saa sateessa odottaa turhaan bussia, joka veisi hänet rautatieasemalle. Hän eksyy harhaillessaan ja astuu erehdyksessä sisään Enkelten portista, joka johtaa Pyhän Angelicuksen collegeen, missä Fred asuu.

Daisyn saapuminen on collegen asukkaille järkytys, sillä Enkelten portti on avautunut salaperäisellä tavalla vain kolme kertaa kuluneiden vuosisatojen aikana. Daisy viipyy viitisen minuuttia collegen sisäpihalla hoivaten pyörtynyttä professoria. Tämän viivästyksen ansiosta Daisy on vielä pihalla, kun Fred saapuu paikalle. Mutta tässäkin vaiheessa Fitzgerald jättää vielä lukijan arvattavaksi, miten tämä merkillinen rakkaussuhde päättyy.

Fredin ja Daisyn vastakohtaisuus kenties symbolisoi koko vuosisadan alun henkeä. Tieteellisen tutkimuksen irrallisuus moraalisista kysymyksistä enteilee tulevia kauhun vuosikymmeniä. Tavallinen kansa omaa tervettä talonpoikaisjärkeä, joka kenties kykenisi varoittamaan maailmaa pian avautuvista kuiluista. Mutta tämä on arvailua. Fitzgerald jättää kaiken lukijan arvailun varaan. Oli miten oli, tosiasia on, että Daisyllä ei ole Fredin koulutusta, mutta silti hän tuntuu ymmärtävän asioita, jotka ovat Fredille vieraita.

Penelope Fitzgeraldin kevyt kerronta ja arvoituksellinen kysymyksenasettelu tekevät hänen tekstistään miellyttävää luettavaa. Hän on myös kotonaan edvardiaanisen aikakauden kuvaamisessa. Fitzgerald on usein palannut romaaneissaan tähän aikakauteen. Pieni helmi romaanissa on kuvaus Lontoon Oxford Streetillä sijaitsevan Selfridgen-tavaratalon avaamisesta yleisölle.

[home] [focus] [archive]