YLE/Ykkösaamu, 20.7.2007

Kuuntele ohjelma

Viikon kieli: Saamelaiskielet

Hannu Reime

Vuorossa on taas perjantain lähetykseemme kuuluva Viikon kieli. Hannu Reimen toimittamassa sarjassa siirrytään nyt Euroopan pohjoisimmille asutuille alueille.

HR: Keski-Skandinaviasta Suomen Lapin kautta Venäjän puolelle Kuolaan ulottuu hieman bumerangia muistuttava alue, jossa ruotsin, norjan, suomen ja venäjän kielten lisäksi voi kuulla saamea, jotakin saamelaiskielten muotoa. Saamelaiskieliä pidetään näitten pohjoisten seutujen alkuperäiskielinä. Niitä puhutaan perhepiirissä sekä naapurien ja tuttavien kesken kuten myös kouluissa ja julkisilla paikoilla. Valtakunnalliset yleisradioyhtiöt lähettävät niillä ohjelmaa, niin myös Suomen Yle ja sen Sámi radio:

[…uutisia pohjoissaameksi …]

Tässä on menossa uutislähetys kielellä, jonka virallinen nimi on pohjoissaame. Se on puhujamäärältään suurin saamelaiskieli ja myös asemaltaan vakiintunein. Saamelaiskielten puhujia lasketaan olevan 30 000 – 40 000, ja heistä noin 30 000, ehkä enemmänkin, puhuu pohjoissaamea, tarkemmin ottaen jotakin pohjoissaamen murretta. Näistä luvuista, jotka tietenkin ovat arvioita, voi päätellä, että yhdelläkään yhdeksästä tai luultavammin kahdeksasta muusta, vielä elossa olevasta saamelaiskielestä ei voi olla kovin paljon puhujia. Luvut vaihtelevat muutamasta ihmisestä puoleentoista tuhanteen.

Oulun yliopiston yhteydessä toimivan Giellagas-instituutin professori Pekka Sammallahti on Suomen ja koko maailman johtavia saamelaiskielten tutkijoita. Hän on kirjoittanut oppialastaan lukuisia kirjoja ja kielioppeja sekä toimittanut saamelaiskielten sanakirjoja. Esitin Pekka Sammallahdelle seuraavanlaisen kysymyksen: syyllistyykö suureen virheeseen, jos puhuu saamenkielestä eikä saamelaiskielistä?

PS: No, se on vähän sellainen monimutkainen kysymys, että mikä on kieli ja mikä on yhden kielen murre tai variantti. Toinen näkemys on se kielitieteellinen näkemys, että on olemassa kymmenen saamelaiskieltä. Ja sitten on tämmöinen ehkä niin kuin vähemmistöpoliittinen näkemys, että on olemassa saamenkieli ja sillä kymmenen varianttia, joista kuitenkin kuudella on oma kirjakieli, ja muita ei sitten kirjoiteta. Suurin on pohjoissaame. Sitä puhutaan kolmen — tällä haavaa kolmen — valtion alueella. Aikaisemmin on ollut myös Venäjän puolella pieni pohjoissaamenkielinen populaatio, mutta nyt ovat pohjoissaamen puhujien alueita suuruusjärjestyksessä Norja, Ruotsi ja Suomi.

HR: Suomen alueella puhutaan kahta muutakin saamelaiskieltä.

PS: Juu, koltansaamea ja inarinsaamea, kumpaakin niistä pelkästään Inarin kunnan alueella. Pohjoissaamea taas puhutaan Utsjoen, Inarin, Enontekiön ja Sodankylän alueella.

HR: Millaista saamelaiskielten keskinäinen ymmärrettävyys on? Ymmärtääkö esimerkiksi eteläisintä saamelaiskieltä, eteläsaamea, puhuva lainkaan pohjoissaamea ja päinvastoin?

PS: No, ei oikein. Se on jo sen verran kaukana. Piitimensaameen asti voi kyllä harjaantua ymmärtämään eteläisempiä kielimuotoja, mutta sen jälkeen ruvetaan jo olemaan sellaisissa eroissa kuin vaikkapa ruotsin ja islannin välinen ero tai ruotsin ja saksan välinen ero. Jos kysymyksessä on eteläsaame ja pohjoissaame, niin vaatii jo erityistä harjaantumista, ennen kuin niitten puhujat pystyvät kommunikoimaan keskenään. Pienempi etäisyys on niiden kielten suhteen, jotka ovat siinä pohjoissaamen pinnassa joko sen itäpuolella tai sitten sen lounaispuolella. Siinä lounaispuolella on heti luulajansaame. Sen kielirajan kahta puolta olevat ihmiset ymmärtävät toisiaan kyllä, mutta se johtuu siitä, että heille on muovautunut yhteinen sanasto, vaikka kielioppi onkin pikkuisen erilainen. Inarinsaamen suunnassa tilanne on se, että inarinsaamelaiset, jotka asuvat kielirajan tuntumassa, ovat yleensä kaksikielisiä ja puhuvat myös pohjoissaamea.

HR: Saamelaiskielet ovat suomensukuisia kieliä. Ne muodostavat oman ryhmänsä suomalais-ugrilaisten kielten joukossa ja sen sisällä ovat lähintä sukua itämerensuomalaisille kielille, joista suomi ja viro ovat suurimpia ja asemaltaan turvatuimpia. Pekka Sammallahti pitää uskottavana oletusta, että joskus on ollut olemassa suomalais-saamelainen kantakieli, josta kantasuomi ja kantasaame ovat eriytyneet kaukaisiksi edeltäjiksi nykyisille itämerensuomalaisille ja saamelaiskielille. Paikannimet Etelä-Suomessa osoittavat, että saamen puhujia on aikoinaan asunut paljon laajemmalla alueella kuin nykyisin. Kysyin Pekka Sammallahdelta, mitä saamelaiskielten tulevaisuus näyttää. Ovatko ne uhanalaisia?

PS: Pohjoissaame ei ole sillä lailla uhattu kuin yleensä puhutaan uhanalaisista kielistä, mutta voisi sanoa, että kaikki muut, siis kaikki muut yhdeksän ovat. Yksi näistä kymmenestä on ilmeisesti jo hävinnyt puhuttuna kielenä, nimittäin akkalansaame, ja sitten on muutamia sellaisia, jotka ovat pelkästään vanhojen puhujien varassa, nimittäin turjan-, uumajan- ja piitimensaame. Ja tämmöisiä muutaman sadan puhujan kieliä on sitten inarinsaame, koltansaame, kildininsaame Kuolan niemimaalla ja sitten luulajan- ja eteläsaame. Niidenkään tulevaisuus ei näytä kovin valoisalta, mutta se nyt riippuu monesta eri tekijästä, mitä tulevaisuudessa tapahtuu. 

HR: Millä tavalla nuoriso suhtautuu saamen kieliin, ne, joilla on jokin saamelaiskieli äidinkielenään?

PS: Se tilanne on kyllä muuttunut 60-luvulta lähtien aika radikaalisti varsinkin pohjoissaamen, mutta myös muiden saamelaiskielten kohdalla niin, että sitä pidetään ainakin kulttuurisena etuna, että puhuu myös saamenkieltä. Voisi sanoa, että 60-luvulla asennoituminen oli osaksi saamelaistenkin keskuudessa semmoista, että sen katsottiin vahingoittavan yksilön selviämismahdollisuuksia, jos oppi saamea. Niin kuin joku leikillään sanoikin, että sen mukaan, mitä hän on kuullut, niin saamenkieli on ainoa kieli maailmassa, joka vahingoittaa ihmisen aivoja. Tämmöistäkin asennoitumista on ollut aikanaan, ja siitä on kyllä päästy eroon.  Kaikki muut kielet ovat ihmiselle hyväksi, mutta valtaväestön propagandan mukaan saamenkieli ei voi olla tämmöinen.

HR: 1960-luku oli siis käännekohta.

PS: Se oli käännekohta niin kuin yleensäkin. Silloin alkoivat tämmöiset nativistiset liikkeet eri puolilla maailmaa, ja ne ulottuivat sitten myös Saamenmaahan. Niiden pääasiallinen sisältö oli se, että myös alkuperäiskulttuureilla on oma arvonsa paitsi näille väestöille itselleen niin myös maailmanlaajuisena kulttuurisen diversiteetin tekijänä.

HR: Saameksi voi esittää myös nykyistä nuorisomusiikkia. Kolttasaame kääntyy mainiosti rock-lyriikaksi nuoren syntyperäisen laulajan Tiina Sanilan esityksissä. Tässä kappale, jonka nimi on Joo'tti kaass, Kulkukissa. Koltan syntyperäisiä puhujia arvellaan olevan noin kolmesataa Inarinjärvestä koilliseen sekä pari-kolmekymmentä ihmistä rajan toisella puolella, alueella, joka ennen sotia kuului Suomeen, ja jota kutsuttiin Petsamoksi.

[mus. Tiina Sanila …]

 

Löydät muut Viikon kieli -ohjelmat arkiston Kielet-hakemistosta. Sieltä löydät myös linkit muihin kieliartikkeleihin.

[home] [focus] [archive]