YLE/Ykkösaamu, 5.5.2006

Kuuntele ohjelma

Viikon kieli: Kopti

Hannu Reime

Ykkösaamussa jatkuu taas Hannu Reimen toimittama sarja Viikon kieli. Nyt on vuorossa kieli, joka sai äskettäin julkisuutta, kun National Geographic –lehti julkaisi kohutun Juudaksen evankeliumin koko tekstin. Tällä kielellä on takanaan tuhansien vuosien historia.

HR: Maailmassa on ihmiskunnan kirjoitettujen vaiheitten ajan ollut useita kieliä, jotka ovat kuolleet puhuttuina, mutta jotka ovat jatkaneet elämäänsä kulttuuria kantavassa kirjallisessa muodossa. Meille Euroopassa latina on tunnetuin kuollut kieli, jos kuolleella tarkoitetaan kieltä, jota kukaan ei hanki luonnollista tietä elämänsä ensi vuosina. Kuolleisiin kieliin tässä mielessä kuuluvat myös kreikan varhaisemmat muodot. Kolmas Välimeren alueelle palautuva kuollut kieli on kopti, Egyptin koptilaisen kirkon liturginen kieli, kieli, jolle Raamatun pyhien kirjoitusten tekstit jo varhain käännettiin. Mitä on koptin kieli, ja keitä ovat koptit? Kysymykseen vastaa Suomen Akatemian tutkija Antti Marjanen, joka on kirjoittanut suomenkielisen johdatuksen koptin kieleen:

AM: Koptin kieli on egyptin kielen viimeinen muoto oikeastaan. Ja egyptin kielellä nyt tarkoitan sitä kieltä, joka parhaiten tunnetaan hieroglyfeistä, näistä piirretyistä kuvista ja kirjainmerkeistä. Koptin kieli on se vaihe egyptin kieltä, jolloin kristinusko on tullut Egyptiin, ja kun tätä kieltä ryhdytään kirjoittamaan käyttäen kreikkalaisia kirjaimia. Kreikkalaisia aakkosia on siinä täydennetty kuudella tai murteista riippuen lukumäärähän vaihtelee viidellä, kuudella ihan omalla kirjainmerkillä, jotka eivät tule kreikasta. Näitä kirjainmerkkejä tarvitaan sen takia, että egyptin kielessä on sellaisia äänteitä, joita kreikkalaisilla kirjaimilla ei voida kuvata.

Koptit ovat kristittyjä egyptiläisiä. Kristinusko tuli Egyptiin todennäköisesti viimeistään toisella vuosisadalla, ja sen jälkeen siellä on ollut kristittyjä, vielä senkin jälkeen, kun arabit valtasivat Egyptin, ja Egyptistä periaatteessa tuli muslimimaa. Mutta edelleen voidaan sanoa, että egyptiläisten kristittyjen eli koptien määrä voidaan laskea miljoonissa, että siellä on joitakin miljoonia kopteja.

HR: Kopti puhuttuna kielenä on kuollut kieli. Milloin viimeiset koptin kielen syntyperäiset puhujat elivät?

AM: On oikeastaan vaikeaa sanoa hyvin tarkkaan, milloin kopti puhuttuna kielenä kuoli pois. Arabit valtasivat Egyptin 600-luvulla, ja sen jälkeen vähitellen tämä kieli alkoi kadota. Sitä käytettiin ja käytetään edelleenkin koptilaisessa kirkossa liturgisena kielenä. Tällä tavalla se on elänyt tällaisessa suppeassa muodossa, vaikka puhuttuna kielenä se sitten lakkasikin. En uskalla oikein edes esittää varmaa arviota siitä, milloin voitaisiin sanoa, että kopti puhuttuna kielenä kuoli. Siihen meni useita vuosisatoja 600-luvun jälkeenkin, mutta ihan tarkkaa aikaa en tässä rupea arvailemaan.

HR: Julkaistiinko koptin kielellä kirjallisuutta vielä senkin jälkeen, kun sitä ei enää puhuttu?

AM: Kyllä. Sitä on käytetty nimenomaan kirkollisen kirjallisuuden julkaisuvälineenä. Sitä on kirjoitettu edelleen sanotaan keskiajan loppupuolella jne. Viime aikoina on jopa ollut tällaisia koptin kielen henkiinherättämisyrityksiä. Erityisesti se on tullut näkyviin niiden koptien parissa, jotka ovat muuttaneet pois Egyptistä. Esimerkiksi kymmenkunta vuotta sitten, kun olin Kaliforniassa, niin vierailin siellä koptilaisessa kirkossa ja koptilaisessa yhteisössä, ja siellä eräs yhteisön jäsen oli jopa kirjoittanut koptin kielen yksinkertaisen kieliopin, jota käytettiin, ja sen tarkoituksena oli opettaa kopteille heidän omia kulttuurisia juuriaan myös kielen kautta. Tietenkin siinä oli myös vähän tehty yritystä löytää vastineita moderneille sanoille, joita koptissa tässä perinteisessä kielen muodossa ei ollut. Sinä oli kysymys vähän samanlaisesta ilmiöstä kuin mihin on törmätty heprean kohdalla. Heprean kohdallahan siitä on tullut uudelleen elävä kieli. Ihan tästä koptissa ei ole kysymys, mutta siinä on kuitenkin kysymys oman identiteetin vahvistamisesta myös jonkinlaisen kielellisen oppimisen kautta.

HR: Koptia voi latinan tavoin lukea ja puhuakin, vaikkei puhuminen, jos sitä yrittää, tietenkään vastaa elävän kielen syntyperäisen käyttäjän sujuvuutta ja automaattisuutta. Tältä kuulostaa Johanneksen evankeliumin ensimmäisen luvun alkujakeitten koptinkielinen käännös, lukijana akatemiatutkija Antti Marjanen:

[… koptia …]

HR: Voidaanko sanoa, että koptin kielessä sellaisena kuin sitä käytetään koptilaisyhteisöjen uskonnollisissa menoissa ja tällä tavalla vielä elää on tavallaan jatkuvuutta aina faaraoiden Egyptiin saakka?

AM: Kyllä, näin voidaan sanoa. Se ehkä on myös sanottava koptista, että meillähän on aika paljonkin koptilaista kirjallisuutta ja juuri kirjallisuutta nimenomaan antiikin ajoilta, mutta useimmiten kysymys on käännöskirjallisuudesta eli ne ovat alun perin olleet todennäköisesti kreikan kielellä kirjoitettuja tekstejä, jotka on sitten käännetty Egyptissä koptiksi niin, että myös vähemmän sivistynyt egyptiläinen valtaväestö on pystynyt lukemaan niitä tekstejä silloin antiikin aikana. Egyptissähän oli Aleksandrian ympäristössä hyvin voimakas kreikkalainen kulttuuri, ja kreikan kielen harrastusta oli paljon, mutta kopti oli tavallisen kansan kieli.

HR: Kreikka oli sivistyneistön kieli.

AM: Kyllä, lähinnä niin se oli.

HR: Koptin kieli kuuluu suureen afro-aasialaiseen kielikuntaan, jonka tunnetuin haara on seemiläisten kielten perhe. Seemiläisiä kieliä ovat muun muassa heprea, arabia ja aramea, mutta kopti tai jos halutaan käyttää vielä vanhempaa nimitystä egyptin kieli ei kuitenkaan ole seemiläisen perheen jäsen. Koptia tutkiva Antti Marjanen kertoo, että tässä ikivanhassa kielessä on kuitenkin paljon yhteisiä piirteitä seemiläisten kielten kanssa. Kuten niissäkin myös koptissa on sanan perustana yleensä kolmikonsonanttinen juuri, ja taivutuksessa muuttuvat konsonanttien välissä olevat vokaalit.

Egyptin kielen varhaisimmista muodoista kopti eroaa siinä, että sen sanastossa on runsaasti kreikkalaisperäisiä sanoja. Suurta osaa niistä ei enää tunnisteta lainoiksi, vaan niitä pidetään olennaisena osana koptin sanastoa.  Se kaikki on perintöä koptin kielen läheisestä yhteydestä kristinuskoon, sen varhaisimpiin vaiheisiin kreikankielisen sivistyksen muinaisessa suuressa keskuksessa Aleksandriassa. Sama yhteys jatkuu myös nykypäivän Egyptissä, vaikka koptilaiskristittyjen ajatustenvaihto tapahtuukin nyt arabiaksi, ja koptin kieltä kuulee lähinnä vain kirkollisissa toimituksissa.

Löydät muut Viikon kieli -ohjelmat arkiston Kielet-hakemistosta. Sieltä löydät myös linkit muihin kieliartikkeleihin.

[home] [focus] [archive]