11.4.2018 **** Etusivulle
Hannu Reime
Aikamme merkittävimpiin kielitieteilijöihin kuulunut Morris Halle kuoli huhtikuun toisena päivänä Yhdysvaltojen Cambridgessa Bostonin lähellä. Halle oli Noam Chomskyn läheisin ystävä ja kollega, joka yhdessä Chomskyn kanssa vaikutti ratkaisevasti generatiivisen tutkimusohjelman syntyyn kieli- ja kognitiotieteessä. Ohjelman tavoitteena on kuvata ja selittää ihmisen kielikyky kaikkine ilmenemismuotoineen. Halle keskittyi työssään kielen äänteelliseen puoleen – fonetiikkaan ja fonologiaan – sekä sananmuodostusta tutkivaan morfologiaan.
Morris Halle syntyi Latvian Liepājassa ja varttui pääkaupungissa Riiassa. Latvian monikielisessä juutalaisyhteisössä hän oppi lapsena saksaa, venäjää, latviaa ja jiddišiä luonnollisella tavalla ja vasta joskus viiden vanhana oivalsi, että puhuu eri kieliä. Hallen perhe muutti Yhdysvaltoihin vuonna 1940. Latviaan jääneet sukulaiset menehtyivät natsien joukkomurhissa.
Yhdysvalloissa Halle alkoi opiskella sähköoppia tavoitteenaan insinöörin tutkinto. Opinnot kuitenkin keskeytyivät, kun hänet vuonna 1943 kutsuttiin asepalvelukseen toiseen maailmansotaan.
Sodan jälkeen Morris Halle opiskeli venäjää ja slaavilaisia kieliä ensin Chicagossa ja sitten New Yorkin Columbia-yliopistossa venäläissyntyisen kielen ja kirjallisuuden tutkijan Roman Jakobsonin oppilaana. Jakobsonin mukana Halle siirtyi 1950-luvun alussa Harvardin yliopistoon Cambridgeen. Samalla hän sai työpaikan läheisessä Massachusettsin teknillisessä korkeakoulussa MIT:ssa, jossa hän tutki akustiikkaa ja fonetiikkaa sekä opetti saksaa ja venäjää tuleville insinööreille.
Morris Halle oli tutustunut vuonna 1951 nuoreen Harvardin stipendiaattiin Noam Chomskyyn ja ystävystynyt tämän kanssa. Vuosikymmenen puolivälissä hän onnistui vakuuttamaan esimiehensä siitä, että Chomsky kannattaa palkata töihin MIT:n monitieteelliseen elektroniikan tutkimuslaboratorioon. Seuraavan vuosikymmenen alussa MIT:ssa alkoi kielitieteen tutkimus- ja opetusohjelma, jonka organisoimisesta Halle pääosin vastasi.
Morris Halle kehitteli töissään muun muassa Roman Jakobsonin ideaa, jonka mukaan äänteet eivät ole puheen pienimpiä yksiköitä, vaan ne koostuvat joukosta erottavia piirteitä (distinctive features). Halle päätyi lopulta käsitykseen, että piirteet voi kirjaimellisesti ymmärtää ohjeiksi, joita aivoissa oleva tietojärjestelmä antaa puhe-elimiä liikuttaville lihaksille. Chomskyn kanssa Halle julkaisi paljon siteeratun ja laajaa jatkotutkimusta poikineen teoksen The Sound Pattern of English, jonka ilmestymisestä on tänä vuonna kulunut 50 vuotta.
Morfologian alalla Halle kehitteli kollegojensa ja oppilaidensa kanssa lähestymistapaa, josta käytetään nimitystä Distributed Morphology. Ideana on se, että kielen sanastossa ei ole lainkaan valmiita sanoja, ainoastaan sanan juuria ja kieliopillisia elementtejä. Sanat muodostetaan samanlaisella syntaktisella mekanismilla kuin niitä pitemmätkin kielen ilmaukset (lausekkeet, lauseet, virkkeet).
Morris Hallea on kuvattu innostavaksi opettajaksi, jonka tunnetuin kehotus luennoilla oli ankara käsky: Väittäkää vastaan! Tiede ja ymmärrys maailmasta voivat edistyä vain lahjomattoman kritiikin kautta.
Hannu Reime 10.4.2018
Kirjallisuutta:
Morris Halle, The Sound Pattern of Russian. Mouton & Co 1959.
Noam Chomsky & Morris Halle, The Sound Pattern of English. Harper & Row 1968.
Morris Halle & Jean-Roger Vergnaud, An Essay on Stress. MIT Press 1987.
Morris Halle, From Memory to Speech and Back. Papers on Phonetics and Phonology 1954-2002. Mouton de Gruyter 2002.
Ora Matushansky & Alec Marantz (eds.), Distributed Morphology Today. Morphemes for Morris Halle. MIT Press 2013.