YLE/Ykkösaamu, 16.6.2006

Kuuntele ohjelma

Viikon kieli: Haiti

Hannu Reime

Viikon kieli –sarjassamme esiteltiin viime perjantaina kreolikieliä. Pysymme tälläkin viikolla näitten erikoisten, lähinnä trooppisilla alueilla puhuttavien sekakielten parissa. Viikon kielenä esitellään suurin ja asemaltaan vakain kreoli. Kielisarjaamme toimittaa Hannu Reime.

Lähes kymmenen miljoonaa ihmistä maailmassa puhuu äidinkielenään haitia, joka ranskan ohella on Haitin Tasavallan virallinen kieli. Sen omakielinen nimi on kreyòl ayisyen, sananmukaisesti käännettynä haitilainen kreoli tai Haitin kreoli. Koska mitään sekaannusta ei synny, sitä voitaisiin yhtä hyvin kutsua haitin kieleksi. Joskus sitä myös sanotaan yksinkertaisesti vain kreoliksi, mikä alleviivaa haitin suhteellisen vahvaa erikoisasemaa kreolikielten joukossa. Se on kuitenkin harhaanjohtavaa siksi, että maailmassa puhutaan monia muitakin kreoleja. Siitä huolimatta Yhdysvaltojen hallituksen virallinen radioasema, Voice of America, esimerkiksi käyttää haitinkielisistä ohjelmistaan nimitystä ”kreolinkielinen palvelu”:

[ … haitia …]

Tässä Voice of America eli Lavwadlamerik kertoo muun muassa Irakin väkivaltaisuuksista. Puhe kuulostaa perin ranskalaiselta:

[…haitia …]

Ei ole mikään ihme, että haitinkielestä syntyvä kuulovaikutelma on niin ranskalainen. Noin 90 prosenttia haitin sanastosta on lainattu ranskasta. Sanat ovat kuitenkin mukautuneet haitin äännejärjestelmään, johon esimerkiksi pyöreät etuvokaalit y ja ö eivät kuulu, vaan niitten sijalla esiintyvät tavallisemmat vokaalit i ja e. Katu on haitiksi ri eikä rue, Yhdysvallat Etazini, ei États-Unis, niin kuin nimi kuuluu ranskaksi.   

Varmaan on oikeampaa sanoa, että haitin sanasto on nimenomaan lainattu ranskasta. Haiti ei nimittäin ole mikään ranskan murre, vaan muitten kreolikielten tavoin se on sekakieli. Sanasto perustuu eurooppalaiseen kieleen, haitin tapauksessa ranskaan siis, ja haitin rakenteessa — kieliopissa — näyttää olevan yhteisiä piirteitä joittenkin Länsi-Afrikan kielten kanssa. Tutkijat ovat kuitenkin tästä asiasta varsin erimielisiä.

Haitinkielen synnyinmaa on Hispaniola, Karibian meren Isojen Antillien saariryhmän toiseksi suurin saari. Se on nykyisin jaettu kahden valtion kesken. Saaren läntinen kolmannes kuuluu Haitille ja itäosa espanjankieliselle Dominikaaniselle Tasavallalle, jonka pääkaupungin nimi Santo Domingo vielä muistuttaa Ranskan vanhasta siirtokunnasta Saint-Domingue.

Saint-Domingue oli aikoinaan Ranskan rikkain siirtomaa. Siellä syntyi haitilainen kreoli siirtokuntaan tuotujen afrikkalaisten orjien yhteiseksi puhekieleksi. Sen tarkkaa historiaa ei tunneta, koska mitään kirjallisia dokumentteja ei kielestä ole. Jossakin vaiheessa sukupolvien saatossa on eri kieliä puhuneitten orjien käyttämästä kommunikointijärjestelmästä — pidginistä — syntynyt normaali luonnollinen ihmiskieli, väline ajatusten ilmaiseksi. Näin selittyisi sekä haitin kieliopillisen rakenteen afrikkalaisuus että sen sanaston ranskalainen alkuperä, herrakansan kieli kun tarjosi orjien käyttöön yhteiset sanat.

Saint-Domingue itsenäistyi uudenvuoden päivänä vuonna 1804, ja siitä tuli Haiti, myöhemmin Haitin Tasavalta. Haiti on maailman ainoa orjakapinasta syntynyt valtio, ja Yhdysvaltojen jälkeen koko Amerikan manteren ensimmäinen maa, joka irtautui eurooppalaisten luomasta siirtomaajärjestelmästä. Se on siis toiseksi vanhin itsenäinen valtio uudessa maailmassa, kun sanoille ”itsenäinen valtio” ja ”uusi maailma” annetaan niitten eurooppalainen sisältö.

Haitin kieli kuten muutkin kreolikielet on tunnustettu normaaliksi ja luonnolliseksi ihmiskieleksi vasta viime vuosisadalla, oikeastaan niin myöhään kuin neljän-, viidenkymmenen viime vuoden aikana. Osaksi siihen on varmaan vaikuttanut tieteellinen tutkimus, jossa on aika lailla vakuuttavasti osoitettu, ettei ihmiskielten välillä ole mitään sellaisia eroja, jotka tekisivät yhdestä kielestä vähemmän ilmaisuvoimaisen kuin toisesta, ja että kielikyky itsessään on ihmisen lajityypillinen, kaikille yhteinen biologinen ominaisuus. Tältä kannalta katsoen ei ole olemassa primitiivisiä ja kehittyneitä kieliä, vaikka kielten sanastot tietenkin poikkeavat toisistaan ja heijastavat esimerkiksi yhteiskuntien teknistä ja kulttuurista tasoa.

Toinen syy kreoleitten tunnustamiseen kieliksi saattaa olla yleinen kulttuurin muutos 1960-luvulla. Vasta silloinhan myös kuurojen viittomakielet tunnustettiin normaaleiksi kieliksi, kun niitä siihen asti oli pidetty lähinnä puhekielten korvikkeina.

Haitin kirjakielen kehitykseen on vaikuttanut suuresti kahdeksan vuotta sitten kuollut kirjailija Félix Morisseau-Leroy eli kreoliksi Moriso Lewa. Hänen saavutuksiaan on muun muassa antiikin kreikkalaisen Antigone–näytelmän kirjoittaminen kreoliksi ja sovittaminen haitilaisiin oloihin. Kreolista tuli Haitin virallinen kieli vuonna 1961.

Ennakkoluulot kreoleja kohtaan elävät kuitenkin vielä sitkeässä. Yhdysvaltalaisen MIT- korkeakoulun kielitieteen professori Michel DeGraff siteeraa erästä haastattelua, jossa tunnettu oppinut — haitilainen itsekin — sanoo, että haitin kieli kelpaa vain runouteen, ei fysiikkaan, kemiaan, matematiikkaan, lääketieteeseen tai biologiaan. Samaa muuten on myös väitetty hepreasta, jonka on sanottu sopivan runouteen, mutta ei filosofiaan. Ei haitinkieli ainakaan tässä mielessä ole missään huonossa seurassa. Haitilaissyntyinen DeGraff on ponnistellut suuresti kaikkia tällaisia ennakkoluuloja vastaan ja sen seikan osoittamiseksi, että Haitin kreoli on vain yksi ihmiskieli, ei yhtään vähempää eikä myöskään yhtään enempää.

Ranskasta lainattu sanasto saattaa olla myös syynä haitia koskeviin väärinkäsityksiin, käsitykseen, että Haitin kreoli olisi jonkinlaista primitiivistä ranskaa. Haitin muoto-oppi on nimittäin yksinkertaisempaa kuin vastaava osa ranskan kielioppia. Esimerkiksi verbit eivät taivu, eikä haitia opiskelevan tarvitse päntätä päähänsä niitä mutkikkaita kaavoja ja taivutustyyppejä, joita ranskan osaaminen vaatii. Mutta jos niitten puuttumista pidetään yksinkertaisuuden osoituksena, silloin kiina olisi primitiivisempää kuin baskin kieli. Haitissa verbin aika-, tapa- ja muut muodot ilmaistaan erillisillä pikku sanoilla, joitten käyttöön kätkeytyy hienovarainen, sääntöjen säätelemä systeemi. Tältä osin haitin rakenne muistuttaa sekä länsiafrikkalaisia että itäaasialaisia kieliä.

Kuunnellaan lopuksi haitin kreolia laulettuna. Haitilainen yhtye on nimeltään Boukman Eksperians ja laulu Gran Bwa Ile liittyy voodoo–kulttiin:  

[… Mus. …] 

 

Löydät muut Viikon kieli -ohjelmat arkiston Kielet-hakemistosta. Sieltä löydät myös linkit muihin kieliartikkeleihin.

[home] [focus] [archive]