Viikon kieli: Etiopialaiset kielet

Hannu Reime

Sitten on vuorossa perjantaiaamuinen viikon kieli. Hannu Reimen toimittamassa sarjassa siirrytään nyt viime päivien uutisissa esillä olleelle kriisialueelle Afrikan sarveen ja etiopialaisten kielten pariin.

On tunnettu tosiasia, että lähes jokaisen valtion rajojen sisäpuolella puhutaan useita kieliä, sillä kieli ja kansallisvaltio käyvät harvoin yksiin. Silloinkin, kun kansalaisten enemmistö puhuu yhtä valtakieltä, asuu saman valtion alueella yleensä kielivähemmistöjä, jotka eivät välttämättä ole mitään uusia tulokkaita, vaan mahdollisesti maan muinaisten asukkaitten nykyisiä jälkeläisiä. Vähemmistöksi jäänyt kieli oli aikoinaan ehkä vallitsevana kyseisessä maassa tai kyseisellä alueella. 

Monikielisiä valtioita on kaikissa maanosissa. Sellainen valtio on Afrikan sarven suurin maa Etiopia, joka nykyisin on valtiomuodoltaan federaatio, liittotasavalta, ja siis tunnustaa sen, että tämä ikivanha maa koostuu lukuisista kielistä ja kulttuureista. Viime vuosikymmenen lopulle saakka Etiopiaa hallittiin hyvin keskitetysti, ja yhdellä kielellä, amharalla, oli siellä ehdottoman johtava asema.

Näin oli vanhan keisarikunnan aikana, eikä asiaintila muuttunut lainkaan sen jälkeen, kun radikaalina esiintynyt sotilasjuntta, Derg, oli 1970-luvulla syrjäyttänyt keisari Haile Selassien ja tehnyt Etiopiasta tasavallan, jopa sosialistiseksi kutsutun. Esikuvaksi ja liittolaiseksi otettiin Yhdysvaltojen sijaan silloinen Neuvostoliitto.

Eversti Mengistu Haile Mariamin johtama Derg pyrki äärimmäisen väkivaltaisesti tukahduttamaan niin poliittiset vastustajansa kuin vähemmistöjen kansalliset liikkeetkin. Etiopiaan laittomasti pakkoliitetyn rannikkoalueen Eritrean asukkaat kävivät itsenäisyyssotaansa yhteensä kolme vuosikymmentä. Sodan loppuvaiheessa eritrealaiset liittyivät Dergiä vastaan taistelleisiin etiopialaisiin, ja keväällä 1991 Mengistu ajettiin maanpakoon Zimbabween, jossa hän edelleenkin asuu sikäläisen diktaattorin Mugaben vieraana.

Etiopian liittovaltio ja itsenäinen Eritrea eivät ole Dergin syrjäyttämisen jälkeen lunastaneet niihin kohdistettuja toiveikkaita odotuksia. Maat ovat sotineet keskenään joistakin pienistä kiistellyistä alueista, ja nyt Etiopia on Yhdysvaltojen tukemana hyökännyt Somaliaan.

Palataan kuitenkin tämän ohjelmasarjan pääasiaan, kieleen ja kieliin. Etiopia siis on monikielinen valtio, mutta niin on myös sen ikeestä vapautunut Eritrea. Näitten valtioitten yhdessä muodostamalla alueella puhutaan kymmeniä kieliä. Alueen kulttuurista kirjavuutta lisää myös se, että kristinuskolla ja islamilla on siellä jotakuinkin yhtä paljon tunnustajia. Etiopian ja Eritrean ortodoksiset kirkot ovat ikivanhoja kristittyjä yhteisöjä, eivät eurooppalaisten sinne viemiä.

Termillä ”etiopialaiset kielet” viitataan yleensä niihin seemiläisiin kieliin, joita puhutaan Afrikan sarvessa. Seemiläiset kielet ovat afro-aasialaiseen kielikuntaan kuuluva kieliperhe, jonka suurin jäsen on arabia.

Afrikan sarveen seemiläiset kielet ovat tulleet Arabian niemimaan eteläosasta tuhansia vuosia sitten. Seemiläisten kielten luokittelussa etiopialaiset kielet lasketaan kuuluviksi kielikunnan eteläiseen haaraan. Ne polveutuvat eräistä satoja vuosia sitten kuolleista eteläarabialaisista kielimuodoista, joista on säilynyt vain piirtokirjoituksia. Omanissa ja Jemeniin kuuluvalla Soqotran saarella puhutaan muutamia eteläarabialaisia kielimuotoja, mutta ne eivät ole historiallisesti etiopialaisten kielen lähimpiä edeltäjiä. Nimestään huolimatta eteläarabialaiset kielet eivät ole arabian muunnelmia.      

Suurin etiopialainen kieli on amhara. Maailman kieliä luokitteleva ja tilastoiva internet-sivu Ethnologue antaa amharan puhujien määräksi yli 17 miljoonaa, joista ylivoimainen enemmistö puhuu sitä ainoana kielenään. Toisissa lähteissä amharan puhujia on joitakin miljoonia enemmän. Joka tapauksessa kyseessä on puhujamäärältään toiseksi suurin seemiläinen kieli, arabian jälkeen. Tältä kuulostaa amharaksi kerrottu satu:  

[…amharaa…]

Amhara on Etiopian keskushallituksen kieli ja se on myös Etiopian ortodoksisen kirkon käyttökieli. Liturgia sen sijaan toimitetaan tässä kirkossa kielellä, jonka nimi on ge'ez, ja joka puhuttuna kielenä kuoli satoja vuosia sitten. Sitä kutsutaan myös muinaisetiopiaksi. Ge'ezin suhde eläviin etiopialaisiin kieliin on hieman samanlainen kuin muinaiskirkkoslaavin suhde nykyslaavilaisiin kieliin.

Toiseksi suurin Etiopian seemiläinen kieli on tigrinja, jota puhuu yli kolme miljoonaa ihmistä Eritreassa ja Tigrain alueella Etiopiassa. Tigrinjan sukulaiskieli on nimeltään tigre, jota puhuu alle miljoona ihmistä Eritreassa ja jonkin verran Sudanissa. Tigren puhujat ovat muslimeita, kun taas tigrinja on pääosin kristittyjen kieli. Historiallisesti ne molemmat ovat kuolleen kirkkokielen ge'ezin lähimpiä jälkeläisiä. Eritrean kielistä tigrinjaa voi varmaan pitää maan pääkielenä. Tässä sitä puhuu eritrealaisen valtuuskunnan edustaja Pohjoismaissa vuosia sitten:

[…tigrinjaa…]

Amharan ja tigrinjan kielinäytteistä saattoivat korvaan ehkä särähtää erikoiset konsonantit, joita fonetiikassa kutsutaan ejektiiveiksi. Ne ovat k:n, p:n, t:n ja s:n muunneltuja muotoja ja luovat akustisesti hieman samanlaisen vaikutelman kuin eteläisen Afrikan khoisan-kielten naksaus- tai maiskausäänteet. Ne ovat korvanneet seemiläisten kielten alkuperäiset tummat konsonantit, jotka parhaiten ovat säilyneet arabian yleiskielessä.

Amharan, ge'ezin, tigrinjan, tigren ja joittenkin muitten etiopialaisten kielten kuuluminen seemiläiseen perheeseen on kiistatonta. Afrikkalaisessa ympäristössään ne ovat kuitenkin saaneet vaikutteita muista kieliperheistä. Tyypillisesti seemiläistä niissä konsonanttijuuriin perustuva sanarakenne, verbin juuri, jossa on kolme tai neljä konsonanttia. Niitten ympärille sijoitellut vokaalit tekevät juuresta sanan.

Etiopialaisissa kielissä on muista seemiläisistä kielistä poikkeava perussanajärjestys SOV eli subjekti-objekti-verbi. Seemiläisissä kielissä yleensä pääsana, kuten verbi, sijoittuu aina ennen objektiaan ja muita siitä riippuvia elementtejä. SOV on amharassa ja tigrinjassa ilmeisesti ympäröivien ei-seemiläisten kielten vaikutusta. 

Etiopialaisia kieliä kirjoitetaan erikoisilla aakkosilla, jotka ovat peräisin Etelä-Arabiasta. Amharaksi niitten nimi on fidäl. Kyseessä on tavukirjoitus. Kirjaimet ovat konsonantteja, joissa pienet lisäykset ja muunnelmat tekevät merkistä tavun, kertovat, mikä vokaali seuraa sanassa mitäkin konsonanttia. Tavukirjoitus on vallitsevana Intian ja monien Kaakkois-Aasian maitten kielissä. Myös Korean nerokas kirjoitusjärjestelmä rakentaa pienistä palasista kauniita tavuja.