YLE/Ykkösaamu, 11.11.2005
YLE/Ykkösaamu, 11.11.2005
Hannu Reime
Ja siten on vuorossa viikon kieli. Hannu Reimen sarjassa esitellään tällä viikolla eurooppalainen kieliharvinaisuus, jonka puhujat ovat pitäneet äidinkielensä hengissä vuosisatojen ajan usein hyvin vaikeissa oloissa. Kieli kuulostaa tällaiselta:
[ .. baskia …]
Uutistoimittaja kertoo radiossa tuhoa ja kuolemaa kylväneistä pommeista Jordanian pääkaupungissa Ammanissa kuluvalla viikolla. Kieli, jolla hän uutissanomaansa välittää, on baski, ainoa kieli, jota voidaan kutsua länsieurooppalaiseksi alkuperäiskieleksi. On tietenkin tulkinnanvaraista, mitä tarkoitetaan ilmauksella "eurooppalainen alkuperäiskieli", sillä emme tiedä, millaiset kieliolot maanosassamme vallitsivat tuhansia vuosia sitten, ja joskushan on ollut aika, jolloin täälläpäin maapalloa ei ole elellyt yhtäkään ihmissuvun jäsentä.
Joka tapauksessa baskia on puhuttu Euroopassa kauemmin kuin mitään maanosan nykyisistä indoeurooppalaisista valtakielistä, joita tuli tänne itäisempien valloittaja- ja asuttajakansojen mukana kaksi-kolmetuhatta vuotta ennen ajanlaskumme alkua. Nykyinen baskinkieli on elävä muistomerkki niistä kielistä, joita Atlantin huuhtomilla Euroopan läntisimmillä rannoilla puhuttiin ennen kelttien, roomalaisten ja muitten indoeurooppalaisten kansojen vyöryä länteen päin. On tietenkin kiehtovaa kuvitella, että baski saattaisi olla historiallista sukua niille kielille, joita kivikautiset Cro Magnonin ihmiset puhuivat maanosassamme 30 000 vuotta sitten. Mutta sitä ei voi kukaan osoittaa, ei suuntaan eikä toiseen.
Baskia, jonka omakielinen nimi on euskara, puhuu kuudesta seitsemään sataa tuhatta ihmistä Baskimaassa, baskiksi Euskal Herria, Iberian niemimaan pohjoisella rannalla sekä Ranskan puolella kahdessa historiallisessa maakunnassa, jotka nykyisin muodostavat yhden läänin, ranskalaisittain departementin. Baskia on luultavasti aina puhuttu jotakuinkin tällä samalla alueella, jossa baskinkielisten osuus kuitenkin on supistunut vuosisatojen aikana.
Baskinkielen poikkeavuus muista Euroopan kielistä on pannut liikkeelle monenlaisia, usein hyvin outoja käsityksiä siitä. Baskille on yritetty löytää historiallisia sukulaisia milloin mistäkin kielikunnasta, yksi suosituimmista oletuksista on baskin yhdistäminen kaukasialaisiin kieliin, yleensä georgiaan. Yhtäkään oletusta ei ole pystytty osoittamaan todeksi. Niinpä on jokseenkin varmaa, että baskilla ei todellakaan ole mitään elävää sukulaiskieltä. Se on kieli, jollaista vertailevat kielihistorioitsijat kutsuvat isolaatiksi, ja maailman kielten joukossa niitä on muitakin, baski vain sattuu olemaan ainoa eurooppalainen kieli-isolaatti, ja kenties siitä syystä niistä tunnetuin.
[… baskia puhuttuna …]
Oudon eksoottiseltahan baskinkielinen puhe kuulostaa niin kuin vaikkapa tässä näytteessä, joka on poimittu kielikurssin äänikasetilta. Siinä tilataan ravintolassa ruokaa:
[…baskia vielä …]
Baskissa on piirteitä, joita ei ole muissa eurooppalaisissa kielissä, mutta joita tapaa paljonkin kielissä, joita puhutaan maanosamme ulkopuolella. Joskus kuulee sellaisen kummallisen väitteen, että baskinkielen verbit ja niitten ympärille muodostettavat lauseet olisivat aina passiivissa. Käsitys johtuu luultavasti siitä, että maailman kielistä baski kuuluu niihin, joita kutsutaan ergatiivisiksi kieliksi. Se tarkoittaa sitä, että subjektin saama sija riippuu siitä, onko lauseessa myös objekti: jos on, niin subjekti merkitään erityisellä sijalla, josta käytetään nimitystä ergatiivi. Otetaan esimerkiksi hyvin tavallinen baskinkielinen naisen nimi Miren, Marja tai Maija tai Mirja tai Mirjam suomeksi. Jos baskiksi halutaan kertoa, että Miren saapui ajoissa, silloin nimi on perussijamuodossa, siis Miren. Mutta jos pitää ilmaista vaikkapa sellainen ajatus, että Miren osti ruokaa, silloin sana saa ergatiivisijan Mirenek. Tällainen systeemi on myös muun muassa eskimokielissä ja monissa Amerikan intiaanikielissä.
Baski on pitkän historiansa aikana ollut usein uhkaavan lähellä kuolemaa. Uusin sortokausi oli viime vuosisadalla Francon diktatuurin aikana Espanjan sisällissodan päättymisestä diktaattorin kuolemaan saakka — siitä on näinä päivinä kulunut kolmekymmentä vuotta. Sodassa kaikki baskilaispuolueet taistelivat Francoa vastaan ja puolustivat tasavaltaa, joka oli tunnustanut Baskimaalle, baskin kielelle ja baskilaiselle kulttuurille autonomian. Kielitieteilijä Itziar Laka kertoo, että sisällissodan jälkeen saattoi joutua pidätetyksi vain siitä, että puhui kadulla baskia. Espanjan valtio antoi opettajille erityistä koulutusta siinä, kuinka lapsia estetään puhumasta omaa äidinkieltään Baskimaassa. Diktatuurin loppuvuosina opettajat pitivät epävirallisia maanalaisia iltakouluja, joissa opetettiin baskiksi Baskimaan historiaa näkökulmasta, joka oli täysin vastakkainen sille, mitä samat opettajat pakotettiin päivällä opettamaan valtion koulujen opetusohjelman mukaisesti.
Francon kuoltua ja demokraattisen järjestelmän ja kansalaisvapauksien palattua Espanjaan myös Baskimaa sai oman itsehallintonsa, joka on tehnyt mahdolliseksi baskin kielen renessanssin. Itsehallinto, viralliselta nimeltään Baskimaan Autonominen Yhteisö, kattaa kolme historiallista maakuntaa, mutta neljäs ja suurin, Navarra, baskiksi Nafarroa, on sen ulkopuolelle, samoin tietysti myös Ranskan puolella olevat kolme maakuntaa. Autonomian pääkaupunki on Gasteiz, espanjaksi Vitoria.
Baskin kielessä on useita murteita, jotka kuitenkin ovat keskenään ymmärrettäviä. Kirjakieltä säätelee baskin kielen akatemia, omakieliseltä nimeltään Euskaltzaindia. Baski ei kuulu maailman suurimpiin kieliin, mutta tätä nykyä sen tulevaisuus näyttää varsin hyvältä. Sillä julkaistaan runsaasti lehtiä ja kirjallisuutta kaikilta mahdollisilta elämänaloilta.
Kulttuurin monimuotoisuuden kannalta kaikkien kielten säilyttäminen on tärkeää. Täällä Euroopassa baskilla on kuitenkin aivan oma erityinen paikkansa, onhan se vanhin täällä puhuttu kieli, jonka juuret ovat syvällä maanosamme esihistoriassa.
Kuunnellaan lopuksi baskinkieltä laulettuna, diktatuurin vastaista poliittista laulua 1970-luvulta, esittäjänä Imanol. Laulun nimi on Ardi faltso hoiei, "Nuo väärät lampaat" eli sudet, jotka kulkevat lammasten vaatteissa. Sävel on kansanlaulun, sanat on kirjoittanut esittäjä baskilaulaja, Imanol.
[…laulua baskiksi …]
Löydät muut Viikon kieli -ohjelmat arkiston Kielet-hakemistosta.
Sieltä löydät myös linkit muihin kieliartikkeleihin.