YLE/Ykkösaamu, 3.6.2014 **** Etusivulle YLE/Ykkösaamu, 3.6.2014 **** Etusivulle
Hannu Reime
Ensi sunnuntaina on kulunut tasan 60 vuotta siitä, kun kuuluisa brittiläinen matemaatikko-luonnontieteilijä Alan Turing löydettiin kuolleena kodistaan läheltä Manchesteriä. 41-vuotias Turing oli menehtynyt edellisenä päivänä. Hänen eloton ruumiinsa makasi vuoteella siivoojan saapuessa asuntoon viikonlopun jälkeen. Yöpöydällä oli omena, josta oli haukattu pala.
Virallisessa kuolinsyytutkimuksessa todettiin, että tohtori Turing oli tehnyt itsemurhan nauttimalla syanidia, jota hänen ruumiistaan löytyi, ja jota hänellä oli kotilaboratoriossaan siellä tekemiään kokeita varten. Oletusten ja huhujen mukaan Turing olisi myrkyttänyt omenan syanidilla ja sen jälkeen haukannut siitä.
Omenaa ei koskaan analysoitu, mutta jo ajatuksessa, että Alan Turingin kaltainen nerokas luonnontutkija kuolisi myrkytettyyn omenaan, on nähty monenlaista symboliikkaa: hyvän ja pahan tiedon puun kielletty hedelmä, jonka syöminen johti ihmisen karkotukseen Eedenin puutarhasta. Tai sitten putoava omena, joka legendan mukaan olisi inspiroinut Isaac Newtonia, Turingin maanmiestä ja suurta edeltäjää. Tai Grimmin veljesten satu, jossa paha äitipuoli syöttää Lumikille myrkkyomenan. Turingin tiedettiin pitäneen Walt Disneyn piirretystä elokuvasta Lumikki ja seitsemän kääpiötä .
Alan Turingin kuolema jää ikuiseksi arvoitukseksi. Jos kysymyksessä oli itsemurha, ei Turing jättänyt jälkeensä minkäänlaista viestiä. Päinvastoin, hänen työpöydältään löytyi muistilappunen, johon oli kirjattu tulevan viikon töitä. Ystävien mukaan mikään tutkijan käytöksessä ei viitannut siihen, että hän olisi suunnitellut hengen riistämistä itseltään ainakaan juuri silloin, kesän kynnyksellä 1954.
Jotkut ovat sitä mieltä, että kyseessä todella saattoi olla onnettomuus, että Turing olisi saanut tappavaa syanidia elimistöönsä hengitysteitse pienessä laboratoriohuoneessaan. Turingin elämäkerran kirjoittaja Andrew Hodges pitää kuolemaa kyllä itsemurhana, mutta arvelee, että tekijä halusi saada sen näyttämään onnettomuudelta säästääkseen läheisiään itsemurhan tuottamalta tuskalta.
Jos Alan Turingilla oli itsetuhoisia ajatuksia, niiden todennäköisempi toteuttamisajankohta olisi ollut pari vuotta aikaisemmin. Turing näet pidätettiin ja tuomittiin homoseksuaalisuudesta, joka siihen aikaan oli rikos Britanniassa ja niissä maissa, jotka nyt ylpeilevät suvaitsevaisuudellaan ja ”eurooppalaisilla arvoillaan”. Vankilatuomion Turing vältti suostumalla hormonihoitoon. Hoito oli jo päättynyt vuonna 1954, eikä Turing ystäviensä ja kollegojensa mukaan vaikuttanut masentuneelta ainakaan ulospäin. Mitä hänen mielessään liikkui, on tietenkin toinen asia.
Alan Turingia pidetään, varmaan yksimielisesti, yhtenä 1900-luvun suurista matemaatikoista. Turing oli teoreettisen tietojenkäsittelyopin pioneeri 1930-luvulla, jolloin kukaan ei vielä ollut nähnyt todellista tietokonetta, ja sodan jälkeen hän oli sellaista rakentamassa Britannian kansallisessa fysiikan laboratoriossa ja Manchesterin yliopistossa. Britit tosin jäivät tällä alalla amerikkalaisista jälkeen 1950-luvulle tultaessa.
Luonnosta syvästi kiinnostuneella Turingilla oli sekä teoreettiselle tutkijalle ominaista mielikuvitusta että insinööriltä vaadittavaa ongelmanratkaisukykyä. Tätä jälkimmäistä ominaisuuttaan Turing joutui käyttämään toisen maailmansodan aikana, kun hän oli murtamassa Enigma-koodia, jolla Saksan sodanjohto salasi viestinsä sukellusvenesodassa Britanniaa vastaan. Eräs mukana ollut kuvasi Turingin osuutta näin: jos yhden henkilön työ brittien pelastamisessa nääntymiseltä oli korvaamatonta, se oli Alan Turingin.
Hänen Majesteettinsa Hallitus ei kuitenkaan kohdellut saarivaltakunnan pelastajaa kansallisena sankarina, kun tämä oli lähes sattumalta, kotiinsa tehdyn murron yhteydessä, paljastanut poliisille seksuaalisen suuntautumisensa. Turingia pidettiin turvallisuusriskinä, sillä hän toimi edelleen konsulttina valtion salaisissa projekteissa, ja Neuvostoliiton tiedustelun tiedettiin käyttävän muun muassa seksuaalivähemmistöjä tietojen kiristämiseen. Turingin kiristäminen tosin olisi varmaan ollut vaikeaa, sillä hän ei lainkaan salannut omaa suuntautumistaan. Aikalaisten mukaan Turing oli kykenemätön valehtelemaan.
Alan Turingin nimi on jäänyt elämään pysyvästi sellaisissa termeissä kuin Turingin kone ja Turingin testi. Turingin kone on tietokoneen abstrakti, matemaattinen idea, joka esitettiin vuonna 1936 ilmestyneessä uraauurtavassa artikkelissa. Turingin kirjoitus sekä puolalais-amerikkalaisen loogikon Emil Postin työ 1940-luvulla panivat alulle abstraktien automaattien ja formaalisten kielten ja kielioppien tutkimuksen. Matematiikan tämän haaran tunnetuimpiin nimiin kuuluu tällä viikolla 80 vuotta täyttävä akateemikko Arto Salomaa Turusta.
Turingin testi eli jäljittelypeli sisältyy vuonna 1950 ilmestyneeseen artikkeliin. Ideana siinä on, että tietokoneen voi sanoa ”ajattelevan” siinä tapauksessa, että sen kanssa ”keskusteleva” henkilö ei saamiensa vastausten perusteella pysty erottamaan, onko hän tekemisissä ihmisen vai koneen kanssa. Tietokone siis pystyisi huijaamaan ihmistä vähän samalla tavoin kuin Jules Vernen romaanin kapteeni Nemo saa aikansa merivallat uskomaan, että hänen sukellusveneensä Nautilus on valas. Turing kirjoittaa artikkelissaan, että kysymys, voivatko koneet ajatella, on liian merkityksetön ollakseen keskustelun arvoinen. Ehkä se on samanarvoinen kysymys kuin se, voivatko sukellusveneet uida niin kuin vesieläimet. Kummassakin tapauksessa puhutaan sanasta ja sen käytöstä, ei itse asiasta.
1950-luvun alussa Turing kiinnostui teoreettisesta biologiasta, siitä, kuinka solut erikoistuvat monisoluisten eliöiden yksilönkehityksessä. Hän julkaisi siitä merkittävän ja usein siteeratun artikkelin.
Turingilla näyttää olleen myös huumorintajua. Häneltä kysyttiin kerran, uskooko hän todella voivansa fysikaalis-kemiallisella teoriallaan selittää seepran raidat. Raidat ovat helppoja, Turing vastasi, ongelmana on hevonen raitojen alla,
Jos Alan Turing olisi elänyt pitempään, hän olisi varmaan saanut paljon aikaan myös matemaattisen biologian alueella. Turing oli elämäkertansa kirjoittajan mukaan ennen kaikkea luonnonfilosofi, jonka kiinnostus ei koskaan rajoittunut millekään kapealle erityisalueelle. Luonto oli hänelle suuri ja tutkimisen arvoinen kokonaisuus.
Arkisto: Hannu Reime, Tiede ja opetus