BBC Finnish Section, 6.4.1993

Euroskooppi:

Eurooppa Kylmän sodan jälkeen

Juonto: Kylmän sodan päättyminen on muuttanut Euroopan poliittisen ilmapiirin. Länsi-Euroopassa vanhan poliittisen kulttuurin kriisistä kertovat paljastukset vallan väärinkäytösten levinneisyydestä. Joukkotyöttömyyden taas pelätään vaarantavan yhteiskuntarauhan. Tapani Lausti tarkastelee Länsi-Euroopan vaikeuksia Italian ja Ranskan esimerkkien valossa.

Kun Berliinin muuri kaatui vuonna 1989, Eurooppa astui uuteen aikaan. Tämän uskottiin merkitsevän rauhallisemman ajan koittoa niin Itä- kuin Länsi-Euroopassa. Itä-Euroopan poliisivaltioiden romahtaminen oli kansalaisille helpotus, mutta talouden reformit ovat olleet ainakin toistaiseksi pettymys suurelle osalle väestöä.

Länsi-Euroopassa Berliinin muurin kaatumisen vaikutuksia on paljon vaikeampi analysoida. Kylmän sodan vuodet olivat kuitenkin luoneet poliittisen kulttuurin, joka nyt näyttäisi olevan ajautumassa kriisiin. Viimeaikaiset paljastukset korruption levinneisyydestä useissa maissa antavat aiheen olettaa, että Länsi-Euroopan poliittinen ja taloudellinen vallankäyttö on vuosikymmenten mittaan monilta osiltaan ajautunut demokraattisen valvonnan ulottumattomiin. Talouspolitiikkaa taas hallitsevat olettamukset, jotka saattavat vain syventää Länsi-Euroopan kriisiä.

Helpoin lähtökohta vyyhdin purkamiselle on Italia, jonka poliittisen elämän kriisi on syvin. Poliittinen korruptio näyttää tunkeutuneen vallankäytön kaikkiin kerroksiin. Erään torinolaisen tutkimuslaitoksen mukaan korruptio on maksanut Italialle viimeksi kuluneiden kahdentoista vuoden aikana kymmeniä miljardeja markkoja. Yksityiset yhtiöt ovat veloittaneet ylimitoitettuja summia tarvikkeista ja palveluista. Poliitikot ovat kanavoineet varoja erilaisiin hankkeisiin sen perusteella, miten paljon henkilökohtaista voittoa he niillä hankkivat. Italian eturivin teollisuusjohtajiin lukeutuva Carlo di Benedetti, jota vastaan on nostettu korruptiosyyte, kuvaa ilmiötä näin.

TAPE: BENEDETTI: "I think that everybody here in this country...

Carlo di Benedetti sanoo kaikkien olleen jossain määrin tietoisia siitä, missä määrin korruptio leimasi maan elämää — ja kenties tämä on totta muuallakin kuin Italiassa, hän huomauttaa. Italiassa ihmisiä on de Benedettin mukaan hämmästyttänyt korruption levinneisyys.

Italiassa poliittisen elämän rappio on johdettavissa toisen maailmansodan jälkeisistä vuosista. Silloin Länsi-Euroopan hallitsevien eliittien tärkein tavoite oli pitää kommunistit hallitusvallan ulkopuolella. Mitkä tahansa keinot olivat luvallisia. Johtava rooli näin virinneessä Kylmässä sodassa oli Yhdysvalloilla, jolle oli tärkeätä Euroopan markkinoiden avaaminen sodan aikana vahvistuneelle taloudelleen.

Italiankin sodanjälkeistä politiikkaa leimasi Yhdysvaltain huomattava vaikutusvalta. Italialainen sanomalehti Corriere della Sera kirjoitti hiljattain, että Yhdysvallat takasi vuosikymmenten ajan maan poliittisen järjestelmän pysyvyyden. Eräät tutkijat ovat paljastaneet, että sodanjälkeisinä vuosina Yhdysvaltain salainen palvelu auttoi Mafian jaloilleen, koska rikollisjärjestöstä oli hyötyä Italian työväenliikkeen heikentämisessä. Nyt paljastuneiden Mafian ja maan poliittisen eliitin välisten suhteiden täytyy periytyä noilta vuosilta. Italialaiset kommentaattorit toteavat nyt, että Kylmän sodan päätyttyä Italian on luotava uusi kansallisen edun kulttuuri. Kommunismin peikon kadottua poliittisen järjestelmän on luotava uskottavuutensa omin voimin.

Italiaan on levinnyt kuitenkin pelkoja yhteiskunnallisesta kaaoksesta. Työläiset ovat alkaneet liikehtiä. Ammattiliitot sanovat talouden ajelehtivan kenenkään kykenemättä sitä ohjaamaan. Työttömien ja matalapalkkaisten työntekijöiden ahdinko on syvenemässä. Myös fasistiset ryhmät ovat marssineet kaduilla ja hyökkäilleet ammattiliittojen toimistoihin. Ainekset vakaville levottomuuksille ovat olemassa.

Kuten Italiassa myös Ranskassa Yhdysvallat käytti sodan jälkeen vaikutusvaltaansa sodan radikalisoiman työväenliikkeen taltuttamiseksi. Ranskallekin tehtiin selväksi, että Yhdysvaltain apu oli tarjolla vain, jos kommunistit pidettiin hallitusten ulkopuolella. Ranskan hallitsevat piirit pyrkivät kuitenkin ennen pitkää irroittautumaan Washingtonin talutusnuorasta. Kenraali Charles de Gaulle asettui vastustamaan Yhdysvaltain ydinasemonopolia. Ranska oli epäilijöiden eturivissä, kun Vietnamin sota herätti Euroopassa kysymyksiä Yhdysvaltain kansainvälisistä tavoitteista. Ranskalaiset poliitikot pitivät ajatuksesta, jonka mukaan Ranska oli yhdentyvän Euroopan sydän.

Viime aikoina Ranska on esiintynyt jälleen uhmakkaimmin Euroopan ja Yhdysvaltain välisissä kauppapoliittisissa kiistoissa. Ranskalainen markkinatalousajattelu on myös pysytellyt loitolla uusliberaaleista opeista. Valtion roolia ei nähdä samanlaisena peikkona kuin Yhdysvalloissa tai Britanniassa. Mutta tämä ei ole estänyt Ranskan talouden ajautumista syvään kriisiin. Oikeistolle voitokkaiden vaalien jälkeen pääministerin virkaan nimitetty, gaullisteja edustava Edouard Balladur on tietoinen edessä olevasta vaikeasta tehtävästä.

TAPE: BALLADUR: "

Balladur sanoi Ranskan olevan kriisissä. Siksi ranskalaisten enemmistön tukea nauttivan uuden hallituksen on ryhdyttävä korjaamaan maan tilannetta ja palautettava luottamus tulevaisuuteen. Ranskan vaalit osoittivat ranskalaisten syvää vieraantuneisuutta perinteellisistä hallituspuolueista. Sosialistit olivat etääntyneet tavallisista ihmisistä, aivan kuten nyt valtaan palanneet gaullistit ennen heitä. Vaikka korruptiota koskevat paljastukset eivat ole Italian luokkaa, piittaamattomuus demokratian pelisäännöistä ei ole tuntematonta Ranskassakaan.

Kansalaiset olivat erityisen pettyneitä sosialistisen puolueen kykenemättömyyteen estää joukkotyöttömyyden kasvu. Ranskassa on nyt kolme miljoonaa työtöntä eli yhtä paljon kuin Britanniassa. Nämä vaikeudet saattavat eräiden kommentaattorien mukaan vahvistaa populistisia ja EY:n vastaisia voimia Ranskan oikeiston sisällä. Uuden hallituksen liikkumatilaa luonnehditaan pieneksi, sillä markkinatalouden säännöt taantuvalle taloudelle ovat ahtaat.

Mutta puheet vapaista markkinoista eivät ole kyenneet kätkemään kansainvälistä kauppaa leimaavaa omaneduntavoittelua. Kylmän sodan päättyminen on tehnyt avoimeksi jo pitkään pinnan alla kyteneet kauppapoliittiset erimielisyydet. Kylmän sodan aikana Yhdysvallat kykeni painostamaan Euroopan maita, myös Ranskaa, amerikkalaisten tuotteiden ostamiseen. Nyt Bill Clintonin epäillään pyrkivän entisestään lisäämään Yhdysvaltain Länsi-Euroopan kaupan ylijäämää ja näin heikentämään Euroopan yhteisöä. Euroopassa onkin puhuttu paljon maailman jakautumisesta kolmeen kilpailevaan talousblokkiin, Japani olisi siis kolmas kilpailija. Kylmän sodan päättyminen on näin vain omiaan korostamaan näiden kauppablokkien keskinäisiä riitoja.

Sodanjälkeisten vuosien talouskasvu näyttää myös olevan historiaa. Joukkotyöttömyyden pelätään heikentävän vaarallisella tavalla sosiaalista kudosta. Euroopan yhteisössä on pian seitsemäntoista miljoonaa työtöntä. Tämä merkitsee EY:n laskelmien mukaan sitä, että 80-luvun jälkipuoliskolla luodut työpaikat katosivat 90-luvun kolmena ensimmäisenä vuotena. EY-maiden johtajat ovat luvanneet elvytysohjelmaa. He näyttävät uskovan, että menneiden vuosien talouskasvu on tulevaisuudessakin mahdollista. Mutta varoittavista äänistä ei ole puutetta. Tässä Ranskan entinen ulkoministeri Claude Cheysson.

TAPE: CHEYSSON: "France produces more and more with less...

Claude Cheysson sanoo, että Ranska tuottaa yhä enemmän yhä pienemmällä työvoimalla. Näin ollen on luotava uusia työpaikkoja. Cheysson sanoo, että elämänlaatua voitaisiin parantaa käyttämällä enemmän työvoimaa tähän asti epätaloudellisina pidettyihin tehtäviin kuten vanhusten ja lasten hoitoon.

Ranskassa kenties suuremmassa määrin kuin muissa Euroopan maissa on keskuskeltu Kylmän sodan aikana dogmeiksi muuttuneiden talousoppien vararikosta. Yhä useammat merkit viittaavat siihen, että talouden kasvukaan ei lisää työpaikkoja. Uusi teknologia on viimeksi kuluneiden viidentoista vuoden aikana muuttanut teollisuusyhteiskunnan kasvot. Tuottavuuden jatkuva kasvu on vain lisäämässä työttömyyttä. Suuryritykset irtisanovat kansainvälisen kilpailun paineessa jatkuvasti työvoimaansa.

Ranskalainen tutkija Jacques Robin sanoo matemaattisiin malleihinsa tuijottavien taloustieteilijöiden ja vaalimenestystä tavoittelevien poliitikkojen olevan kykenemättömiä ohjaamaan kansalaisia ulos kriisin labyrintistä. Robin sanoo informaatioteknologian vallankumouksen heittäneen yhteiskunnille väistämättömän kysymyksen: kun tavaroita ja palveluja tuotetaan kasvavassa määrin yhä pienemmällä työvoimalla, on pohdittava, miten työ voidaan organisoida uudella tavalla, miten työaikaa voitaisiin vähentää ja työtä jakaa, miten työn tuloksia voitaisiin jakaa tasaisemmin ja miten lisääntyvää vapaa-aikaa voitaisiin käyttää luovalla tavalla.

Ranskassa on myös keskusteltu paljon kansalaispalkasta, joka joko korvaisi työstä saadun palkan tai täydentäisi sitä.. Maassa on laskettu, että 34 prosenttia kotitalouksien tuloista jo nyt koostuu erilaisista sosiaalimaksuista kuten asuntotuesta, lapsilisistä jne. Ja jos työn jakaminen tuntuu ajatuksena oudolta, tähän on huomautettu, että väestö on jo nyt jaettu kahtia, työssä käyviin ja työttömiin. Näissä tosiasioissa piilee monien tutkijoiden mielestä tie eteenpäin.

Mutta keskustelun kuluessa on myös huomautettu, ettá„á poliitikot ja teollisuus eivät näitä uudistuksia toteuta. Sosiaalisia edistysaskeleita ei koskaan aiemminkaan ole toteutettu ilman kansalaisliikkeiden painostusta. EY:n talous- ja sosiaalikomitean jäsen Giacomana Cassina pukee kansalaisten osallistumisen tarpeen sanoiksi näin.

TAPE: CASSINA: "I think the Community have to offer...

Giacomana Cassina pitää välttämättömänä, että Euroopan yhteisö tarjoaa jotakin yhteiskunnalle, siis kansalaisille ja työläisille, jotta nämä voisivat osallistua kaikilla päätöksenteon tasoilla nykyistä aktiivisemmin. Olemme poikkeuksellisessa tilanteessa ja siksi meidän on etsittävä poikkeuksellisia ratkaisuja, Cassina sanoo.

Jos siis Kylmän sodan vuodet iskostivat eurooppalaisten mieliin ajatuksen tietynlaisten taloudellisten ja poliittisten rakenteiden väistämättömyydestä, Euroopassa kuuluu nyt ääniä, jotka vaativat uusia ratkaisuja uudelle aikakaudelle.

[home] [focus] [archive]