BBC Finnish Section, 2.1.1993

Vuoden henkilö: Rigoberta Menchu

Juonto: Ja sitten on vuorossa Sivu suun. Tässä henkilökohtaisessa puheenvuorossa Tapani Lausti valitsee päättyneen vuoden henkilöksi guatemalalaisen ihmisoikeustaistelijan Rigoberta Menchun.


Kun Rigoberta Menchu sai syksyllä Nobelin rauhanpalkinnon, hän sanoi, että ensimmäisen kerran Guatemalasta puhutaan maailmalla. Olemme kärsineet hiljaisuudesta kaikki nämä vuodet, Menchu lisäsi. Guatemala vajosi tähän tuskaisaan hiljaisuuteen vuonna 1954. Silloin varovaista uudistuspolitiikkaa harjoittanut hallitus kukistettiin Yhdysvaltain salaisen palvelun CIA:n tuella. Hallituksen reformit olivat uhanneet yhdysvaltalaisten yhtiöiden etuja.

Rigoberta Menchu syntyi viisi vuotta vallankaappauksen jälkeen. Hänen elinaikanaan 100 000 ihmistä on surmattu Guatemalassa, 40 000 on kadonnut ja miljoona ihmistä ajettu kodeistaan tai joutunut pakenemaan.

Valitsin Rigoberta Menchun vuoden henkilöksi, koska hän edustaa sitä miltei käsittämätöntä sitkeyttä, jolla maailman osattomat ihmiset kamppailevat sortoa vastaan. Heillä on vastassaan kotimaisten sortajiensa lisäksi kansainvälinen maailmanjärjestys, jonka ideologit tekevät kaikkensa estääkseen muuta maailmaa ymmärtämästä kansallisten ja kansainvälisten valtasuhteiden aiheuttamia kärsimyksiä.

Yli kolme neljännestä Guatemalan väestöstä elää äärimmäisessä köyhyydessä. On arvioitu, että 20 000 guatemalalaista kuolee vuosittain nälkään. Guatemalan neljä miljoonaa lasta ovat vailla kaikkea suojelua. He eivät nauti vähäisimmistäkään oikeuksista. Guatemalan intiaaniväestöä edustava Rigoberta Menchu oli kahdeksan-vuotiaana täyttä työpäivää tekevä maatyöläinen. Hän näki sukulaistensa kuolevan aliravitsemukseen ja köyhyyteen.

Rigoberta kasvoi kuitenkin vastarinnan hengessä. Rigobertan isä Vincente Menchu surmattiin hänen osoittaessaan mieltään armeijaa vastaan, armeijaa, joka surmasi silmittömästi oman maan kansalaisia. Sotilaat kiduttivat Rigobertan veljeä ja äitiä kunnes molemmat menehtyivät.
               
Guatemalan kokemukset ovat ahdistava esimerkki siitä valikoivuudesta, jolla maailman hallitukset suhtautuvat ihmisoikeuksiin. Guatemalan ihmisoikeustilanteen luulisi olevan päivittäistä uutisaineistoa. Mutta ei, hiljaisuus laskeutui kauan sitten Guatemalan ylle, kuten Menchu valittaa.

Guatemalan armeijalla on ollut vuosikymmeniä tukenaan maailman mahtavin valtio, Yhdysvallat, joka voi tänää tukea hirmuhallituksia ja huomenna esiintyä kansainvälisen moraalin ylimpänä suojelijana tämän aiheuttamatta suurempaa kansainvälistä paheksuntaa.
  
Persianlahden sodan jälkeen presidentti George Bush puhui suuresta ajatuksestaan. Sen mukaan uudessa maailmanjärjestyksessä kansakuntia yhdistävät yhteiset tavoitteet, mutta vain Yhdysvalloilla on moraalista arvovaltaa ja keinoja tavoitteiden täytäntöönpanemiseksi. Vain harvat protestoivat. Joukkotiedotusvälineiden kommentaattorit analysoivat kaikella vakavuudella maailman johtajan sanomaa. Kuitenkin sama George Bush tietää Yhdysvaltain salaisen palvelun entisenä johtajana, että CIA auttoi Saddam Husseinin valtaan. CIA tuki Saddamin johtaman fasistisen Baath-puolueen oppositioon kohdistamaa vainoa. Aivan kuten Guatemalassa, niin myös Irakissa ammattiliittojen aktivisteja, opettajia ja toimittajia surmattiin armotta.

Rigoberta Menchu edustaa toivon hentoa ääntä valtaapitävien propagandan pauhun keskellä. Maailmalla levinnyt ei-valtiollisten kansalaisjärjestöjen verkko on viime aikoina kuitenkin vahvistanut lukemattomissa maissa kamppailevien ihmisoikeusjärjestöjen ääntä. Rigoberta Menchu on luonut yhteyksiä oman maansa ammattiliittoihin. Tämän yhteisen toiminnan tuloksena maassa on pantu toimeen menestyksellisiä lakkoja palkkojen korottamiseksi ja työolojen parantamiseksi.

Menchu on asettanut myös kyseenalaiseksi oman kulttuurinsa naisten aseman, joka on perinteisesti rajoittunut vaimon ja äidin rooliin. Menchu sanoi Nobelin rauhanpalkinnon saatuaan guatemalalaisten intiaaninaisten astuneen valtakunnalliseen elämään. Heitä on nyt leskien, kodittomien ja pakolaisten järjestöjen johtajina. Näiden järjestöjen moraalinen arvovalta on todellista verrattuna hallituksiin, jotka puhuvat ihmisoikeuksista vain silloin, kun niistä on poliittista hyötyä.

[home] [archive] [focus]