Kansan Uutiset, 24.8.2005

Oliko Eugen Schauman itsemurhaterroristi?

Oliko Frantz Fanon oikeassa?

Esa Aallas

Algerialainen psykiatri Frantz Fanon pitää väkivaltaa kuuluisassa teoksessaan Sorron yöstä (1961) eräänlaisena lääkkeenä, johon sorrettujen tulee turvautua saavuttaakseen takaisin menetetyn itsekunnioituksensa. Tampereen yliopiston professori Jukka Paastelan mukaan terrorismi voi olla väline, joka palautta sorretuille ihmisarvon.

Terrorismista tuoreen kirjan toimittanut Paastela arvioi, että sorrettujen väkivalta sortokoneistoa vastaan voi osoittaa sorretuille, että he ovat ihmisarvoltaan tasavertaisia sortajiensa kanssa. Mutta voiko saudiarabialaisen moniavioisen liikemiesmiljonäärin vesaa Osama bin Ladenia pitää sorrettujen ihmisarvon palauttajana ?

Ei ainakaan Algeriassa syntyneen ranskalaisen filosofin ja kirjailijan Bernard-Henry Lévy'n, 57, mielestä. Lontoon iskuja seuranneen päivän italialaislehden Corriere della Seran haastattelussa Lévy katsoo, että islamilaisterroristit haluavat kahta seikkaa. Ensinnäkin he haluavat muuttaa elintapojamme ja elämänmuotoamme. Tavoite on pystyttää lisää islamilaisia yhteisöjä maailmaan. Toiseksi he haluavat käydä sotaa suurissa lännen kaupungeissa, joissa asuvien "uskottomien elämä ja omaisuus eivät ole pyhiä".

Lévy on oleskellut Pakistanissa ja kirjoittanut murhatun nuoren amerikkalaistoimittajan kohtalosta teoksen Kuka ampui Daniel Pearlin? Hän väittää tuntevansa terroristien geopolitiikkaa. "Heille Rooma tai Pariisi ovat amerikkalaisia kaupunkeja ja New York eurooppalainen kaupunki. Me eurooppalaiset olemme heidän tähtäimessään siinä kuin amerikkalaisetkin."

Lévy kehottaa Bushia etsimään tehokkaammin Osamaa Irakin sodan sijasta - kuten Clinton jo neuvoi. Etenkin Pakistanista, jota mediafilosofiksikin leimattu ranskalainen pitää "yhtenä maailman vaarallisimmista maista".

Pasifismi ei pure

Ranskalainen ruoskii erityisesti niitä vasemmistolaisia, jotka luulevat, että köyhyyttä ja sortoa korostamalla voidaan välttää salamaniskut. "Tällainen asenne on typerä. Eikä pasifismi ole vastaus terroristien julistamaan sotaan".

Tunnetun kollegansa André Glucksmannin, 68, tavoin filosofi katsoo, että elämää halveksiva totalitaarinen islam edustaa uutta, nousevaa fasismia, joka muistuttaa monin osin vanhaa barbariaa. Uusimmassa teoksessaan Länsi länttä vastaan (2004) Glucksmann pitää islamilaista totalitarismia suorana jatkona totalitaariselle kommunismille ja natsismille, joiden uusiutumien välttämiseksi EU syntyi.

Toisaalta journalisti Tapani Lausti tuo mainiossa pamfletissaan Toisinajattelun tiekartta (2004) esille ajattelijoita, joiden mielestä kapitalismin ytimestä löytyviä talousyksiköitä johdetaan yhtä autoritaarisesti kuin totalitaarisia puolueita. Anarkismia myötäilevän Laustin mielestä eurooppalais-amerikkalaista kulttuuria leimaa silmitön väkivaltainen voitonahneus ja lyhytnäköinen aseisiin ja teknologiaan luottava sotakulttuuri.

Moni hurrasi Schaumanille

Järjestötutkimuksen professori Paastela mainitsee Fanonin esimerkin lisäksi kolme muutakin terrorin oikeuttamaan pyrkivää väitettä korostaen, että kaikissa tarkoitus pyhittää keinot. Yhtäältä terrorismi voi olla keino hyökätä repressiojärjestelmää vastaan, joka on tavallisesti kytköksissä valtiovaltaan. Toiseksi terrorismilla voidaan pyrkiä tasa-arvoistamaan taistelun edellytyksiä. Sorretut joukot kun eivät omaa samanvertaista aseistusta ja hallintoa kuin niitä alistavat valtiot. Kolmanneksi terrorismilla voidaan kiinnittää huomiota sortovaltaan.

Palestiinalaisia tai pakistanilaisia itsemurhaterroristeja kauhistelevista suomalaisista harva mieltää  Eugen Schaumanin itsemurhaterroristiksi. Kuitenkin suomenruotsalainen Schauman ampui kesäkuussa 1904 ensin kolme kuolettavaa laukausta kenraalikuvernööri Bobrikoviin ja heti perään kaksi laukausta omaan sydämeensä.

Tuolloin moni hurrasi ja teki Schaumanista sankaria mutta soraääniäkin löytyi. Kirjailija Johannes Linnankoski ilmoitti, että "me emme veritekoa semmoisenaan hyväksy". Uraansa aloitellut J.K. Paasikivi katsoi, että "murha ei ole hyväksyttävä, ei poliittisista syistäkään".

 
Lähteitä:

Jukka Paastela (toim.), Terrorismi. Ilmiön tausta ja aikalaisanalyysejä. Eurooppalaisen filosofian seura ry. Tampere 2005.

"Olemme tähtäimessä kuten USA", Bernard-Henry Lévy'n haastattelu, Corriere della Sera 8.7.2005.

Tapani Lausti, Toisinajattelun tiekartta. Like 2004.

Käy myös arkiston Kansainvälisen politiikan osastolla

[home] [archive] [focus]