BBC Finnish Section,
3.2.1993
Lontoon kommentti:
Juonto: Ja sitten Lontoon polttopisteestä. Pääministeri John Majorin viimeviikkoiset vierailut Saudi-Arabiassa ja Omanissa toivat Britannialle huomattavat asekauppasopimukset. Sopimuksia tervehdittiin ilolla niiden työllistävän vaikutuksen vuoksi. Mutta soraääniäkin kuultiin, kertoo kommentissaan Tapani Lausti.
Guardian-lehden yleisönosastoon kirjoittanut kansalainen kertoi nähneensä unen. Unessa pääministeri John Major kävi Lähi-idässä neuvotteluja rauhan aikaansaamiseksi tällä levottomalla alueella. Major kertoi arabijohtajille Britannian luopuvan omaneduntavoittelusta Lähi-idässä ja keskittyvän rauhanomaisten sopimushankkeiden tukemiseen. Yleisönosaston kirjoittaja sanoo sitten heränneensä kuuntelemaan uutisia siitä, miten Major olionnistunut myymään kirurgisiin ilmaiskuihin soveltuvia Tornado-hävittäjiä Saudi-Arabialle. Kirjoittaja muistutti itseään siitä, että vaikka kauppa takaa British Aerospace -yhtiön työpaikat, se merkitsee maailman kuolettavimpiin kuuluvien aseiden myymistä maalle, joka ei ole demokratia ja jonka hallitus saattaa milloin hyvänsä kukistua vallankaappauksessa.
Guardianin lukijan uni voisi olla koko kansakunnan uni. Syvän taantuman puristuksessa viruva maa, jossa on kolmisen miljoonaa työtöntä, kaipaa kipeästi työpaikkoja. Pääministeri Majoria kiitettiinkin kansallisesta uroteosta. 48:n hävittäjän myyminen Saudi-Arabialle ja 36:n panssarivaunun myyminen Omanille takaa yhteensä yli kahdenkymmenen tuhannen brittityöntekijän työpaikan. Majorin laskettiin luoneen Lähi-idässä käymissään 21 tunnin neuvotteluissa tuhat työpaikkaa minuutissa.
Muutaman päivän miettimisen jälkeen eräät kommentaattorit alkoivat analysoida paitsi asekauppojen moraalia myös niiden reaalipoliittista ristiriitaisuutta. Olihan ulkoministeri Douglas Hurd juuri päivää ennen asekauppojen solmimista pitänyt huomiota herättäneen puheen, jossa hän sanoi Britannian kansallisen edun edellyttävän vakaata ja ennustettavissa olevaa maailmaa. Independent on Sunday kirjoitti pääkirjoituksessaaan, että samaan aikaan kun Britannian pääministeri myi aseita Lähi-idässä, hänen ulkoministerinsä hahmotti pelottavaa kuvaa maailmasta, jossa epäjärjestys on leviämässä. Lehti muistutti, että Tornado-hävittäjät ja Challenger-panssarivaunut eivät ole puolustusaseita.
On totta, että Saudi-Arabia ja Oman ovat Britannian ystäviä. Mutta niin oli Irak'kin vuoteen 1990 asti, Independent on Sunday muistutti. Hallitusta on usein Persianlahden sodan jälkeen muistutettu ikävistä asioista. Vuonna 1981 herra nimeltä Douglas Hurd vieraili Irakin pääkaupungissa Bagdadissa. Hurd oli silloin apulaisulkoministeri. Hänen tehtävänään oli solmia hyvät suhteet Irakin hallitukseen. Hallitusta johti herra nimeltä Saddam Hussein. Vierailun konkreettisena tarkoituksena oli myydä Irakille British Aerospacen kehittelemä puolustusjärjestelmä. Ainakin kahdenkymmenen brittiyhtiön tiedettiin myyvän Irakille ohjusteknologiaa, tutkia ja tietokoneistettuja konetyökaluja. Vuonna 1988, pian sen jälkeen kun Saddam Husseinin joukot olivat käyttäneet kemiallisia aseita kurdeja vastaan, apulaiskauppaministeri Tony Newton vieraili Bagdadissa tarjoten satojen miljoonien puntien arvoisia kauppaluottoja.
Persianlahden sodan tuotua nämä ristiriitaisuudet päivänvaloon läntinen liittoutuma lupasi rajoittaa asevirtoja Lähi-itään ja muille konflikteille alttiille alueille. Majorin oma ehdotus koski YK:n valvoman asekaupparekisterin perustamista. Länsivallat sopivat, että aseiden vientiä tulisi välttää alueille, joilla asekaupat voisivat lisätä jännitystä.
Näiden kauniiden puheiden jälkeen kaikki aseita vievät maat ovat kilpailleet kiihkeästi asekaupoista Lähi-idässä. Observer-lehden kolumnisti Adrian Hamilton valitti, että Yhdysvalloilla ja Britannialla ei ole mitään poliittisesti rakentavaa tarjottavanaan tälle tulenaralle alueelle. Sen sijaan Washington ja Lontoo ovat molemmat sotkeutumassa korruption sävyttämiin asekauppoihin, jotka pitkällä tähtäyksellä tuskin palvelevatamerikkalaisten tai brittien etuja. Guardianin mielestä Britannia on nyt myynyt aseita feodaalisille monarkeille, jotka tarvitsevat aseita yhtä paljon oman väestönsä kurissa pitämiseen kuin maansa puolustamiseen. Observerin Adrian Hamilton sanoi kaupan merkitsevän tänään työpaikkoja, huomenna katastrofia.