2.9.2005

Imperialistinen Suomi?

Tapani Lausti

Johtuneeko maantieteellisestä etäisyydestä, että Arizonan yliopistossa pitkään työskennellyt professori Keijo Korhonen kykenee puhkaisemaan suomalaiseen turvallisuuskeskusteluun pesiytyneitä myyttejä? Tuoreessa kolumnissaan hän käsittelee virallisen Suomen asennetta ”terrorismin vastaiseen sotaan”. Viitatessaan entisten siirtomaavaltojen menneisyyteen ja Yhdysvaltojen nykyiseen imperialismiin — hän uskaltaa jopa käyttää oikeita nimityksiä — Korhonen toteaa: ”Pääsiköhän unohtumaan, että Suomella ei ole moista menneisyyden eikä nykyisyyden taakkaa.” (”Sota, jota ei voi voittaa”, Suomen Kuvalehti, 26.8.2005)

Korhonen jatkaa: ”Arvonsa tuntevat terroristit tuskin uhraavat rajallisia voimavarojaan Helsingin tapaiseen kohteeseen. Mutta meidän on vain oltava leikkimässä hiekkalaatikolla isojen poikien kanssa.”

Siltä todella vaikuttaa. Pääministeri Matti Vanhasen lausunnossa oli omituista ylpeyden makua, kun hän viime vuoden keväällä lausumoi, että terrorismin vastaisessa  taistelussa Suomi ei ole sivullinen, vaan "isku Madridiin tai New Yorkiin on samalla isku meitä vastaan". Hän jatkoi: ”Me haemme omaa turvallisuutta  ja puolustamme länsimaista vapautta olemalla aidosti yhteisrintamassa niiden kanssa, jotka jakavat kanssamme omat arvomme. Keskustan ja suomalaisten paikka on yhdessä muiden kanssa." (Helsingin Sanomat, 5.4.2004)

Vanhasen puheet osoittavat huonoa todellisuuden tajua. Iskut Madridiin ja New Yorkiin eivät olleet iskuja Suomea vastaan. Ne olivat iskuja Yhdysvaltain aggressiivista ulkopolitiikkaa vastaan, politiikkaa, jota José María Aznar oli auliisti myötäillyt. Tämän kesän pommi-isku Lontoossa oli isku ennen kaikkea Britannian ulkopolitiikkaa vastaan. Se että kaikki nämä iskut olivat myös rikos ihmisyyttä vastaan, ei muuta näitä tosiasioita. Vielä pahempia iskuja ihmisyyttä vastaan ovat olleet Yhdysvaltain valtioterroristiset iskut ja köyhdyttämiskampanjat monia kolmannen maailman väestöjä kohtaan. Me suomalaiset emme luonnehdi näitä ”iskuiksi meitä vastaan”.

Suomi ei ole ollut mukana tukemassa Yhdysvaltoja sen pönkittäessä strategisia etujaan Lähi-idässä ja Persianlahdella. Suomi ei ole ollut mukana provosoimassa ihmisten vihaa, kun Yhdysvallat on ajanut etujaan nöyryyttämällä muita kansoja. Maailmanlaajuiseksi kriisiksi pikkuhiljaa leviävää levottomuutta on lietsottu ennen kaikkea Washingtonista, eikä Suomi ole tässäkään ollut mukana. Yhdysvaltain hallitsevien eliittien lyhytnäköisyys on vaara meille kaikille.

Mitä perusteita on siis samaistaa Suomi amerikkalaisjohtoiseen rintamaan? Pokkuroitaessa Neuvostoliiton edessä ei sentään tuettu avoimesti Kremlin kansainvälisiä rikoksia. Nyt Vanhanen kyllä pitää kiinni liittoutumattomuuden käsitteestä, mutta on silti valmis liittymään Washingtonin johtamaan ”arvoyhteisöön” siitä huolimatta, että yhteisöä johtaa vaarallinen, kansainväliselle oikeudelle selkänsä kääntänyt imperialistinen valtio. 

Vanhanen puhui niinikään viime vuoden keväällä siitä, miten Suomi valmistautuu osallistumaan nopeisiin, aseistettuihin joukkoihin, jotka on tarkoitus lähettää maailman kriisipesäkkeisiin. "Emme laista velvollisuuksiamme tälläkään alalla”, Vanhanen julisti ylpeästi.

Tällä hetkellä tiedossa olevat vakavimmat kriisipesäkkeet ovat enimmäkseen suoranaisesti tai välillisesti Yhdysvaltain ja muun vauraan maailman omaneduntavoittelun provosoimia. Liittoutumattomien maiden velvollisuus olisi etsiä keinoja lievittää maailman jännitystiloja. Tässä jos missä Suomen hallitus on kuitenkin laistamassa velvollisuuksiaan. Suomi on luopumassa vapaaehtoisesti liittoutumattomuuden sille tarjoamista tehtävistä kansainvälisessä politiikassa.

Liittoutumattomien maiden rintaman uusia uria etsivä aktiivisuus EU:ssa olisi paljon mielekkäämpää kuin hämärät kaavailut EU:n turvatakuista. Eri asia on, onko näiden maiden hallitsevilla piireillä minkäänlaista näkemystä liittoutumattomuuden mahdollisuuksista vaikuttaa nykyiseen mielettömään maailmanmenoon. Euroopan eliitit ovat sotilaallisen voiman ja sotilaallisten turvatakuiden lumoissa.


Ks. myös:

[home] [archive] [focus]