18.4.2006

Näiden sivujen lukijoista kenties jotkut ovat ostaneet vuonna 2004 ilmestyneen pamflettini Toisinajattelun tiekartta. Nille, joille kirja ei ole tuttu, julkaisen tässä johdantoluvun ja sisällysluettelon, joista saa käsityksen kirjan sisällöstä. Kirjaa voi tilata Liken internet-kirjakaupasta. Kirjan arvostelut ovat luettavissa näillä sivuilla.


Uutta maailmaa etsimässä

”Toisenlainen maailma on mahdollinen.” Tähän iskulauseeseen kiteytyy monissa maailmankolkissa virinnyt usko uuden kansalaisaktivismin kykyyn sysätä yhteiskuntia kohti todellisempaa demokratiaa ja oikeudenmukaisuutta.

Toisin kuin yleisesti väitetään, yhteiskuntamme eivät ole saapuneet päätepisteeseensä. Näennäiset umpikujat vain pyritään sinetöimään vaihtoehdottomuuden saarnoilla. Ihmisiltä yritetään evätä mahdollisuus pohtia historian valossa, missä ja miten demokraattisemmat vaihtoehdot kukistuivat. Näköalaton politiikka heikentää ihmisten kykyä haaveilla vapaammasta ja oikeudenmukaisemmasta elämästä. Kiistämällä heidän kykynsä kuvitella vaihtoehtoja heihin  istutetaan voimattomuuden tunteita.  

Niin kuin 60-luvulla, uuden vuosisadan alussakin sadat tuhannet ihmiset eri puolilla maailmaa ovat alkaneet liikehtiä tympääntyneinä kapitalististen hokemien valheellisuuteen. Myös muuta maailmaa mahdillaan komentelevan Yhdysvaltain todellisuus on moni-ilmeisempi kuin yleisesti uskotaan. Siellä 60-luvulla syntynyt vaihtoehtoja etsivä kulttuuri ei ole kuollut, vaikka maan joukkotiedotusvälineet ovat tehokkaasti häivyttäneet sen näkyvistä. Tyytymättömyys ei myöskään rajoitu vain aktivisteihin. Mielipidetiedustelujen mukaan amerikkalaisten enemmistö pitää yhteiskuntajärjestelmäänsä epäoikeudenmukaisena.

Yhä useammat ihmiset ymmärtävät kansainvälisen järjestelmän tuhovoiman. Maailmaa horjuttavat silmitön yksityisen voiton pyynti ja suurvaltojen omaneduntavoittelu. Yhdysvaltain johdolla tässä on viime aikoina menty niin pitkälle, että suurvaltojenkin rivit ovat hajonneet riitelyyn menettelytavoista. Hillittömällä propagandallaan Washington on kuitenkin jälleen kerran pukenut ulkopolitiikkansa hyveellisyyden viittaan ja vaatinut kaikkia liittymään taisteluun ”sivistyneen maailman” puolustamiseksi.

Suomessakin käydään amerikkalaisjohtoisen aatteellisen mittelyn uutta kierrosta. Suomalaisia kehotetaan liittymään läntiseen rintamaan puolustamaan ”yhteisiä arvoja” — täysin välittämättä siitä, että rintaman johtava maa, Yhdysvallat, on koko toisen maailmansodan jälkeisen ajan tehnyt selväksi sen, että se ei piittaa kansainvälisestä oikeudesta ja ihmisoikeuksista.

Suomalaisessa väittelyssä on lisäksi esitetty perin outo väite kansalaisten mielialoista. Ihmisten sanotaan elättelevän kylmän sodan vuosilta periytyvää salauskollisuutta Moskovaa kohtaan. Tämän sanotaan selittävän suomalaisten epäluulot Yhdysvaltain politiikkaa kohtaan. Seuraavassa hengenvedossa suomalaisia kehotetaan tunnustamaan Yhdysvaltain johtava asema ja sopeutumaan siihen. Vaaditaan alistumista maailman ”realiteeteille”. Realiteetit ovat kuitenkin aatteellisesti sävyttynyttä Yhdysvaltain johtaman maailman ihailua, jota ei uskallettu avoimesti tuoda julki ”suomettumisen” vuosina. Nyt vannotaan transatlanttisen ”arvoyhteisön” nimeen.

Tällä tavoin ihmisten demokraattisia vaistoja yritetään kytkeä aatemaailmaan, joka kätkee näkyvistä aikamme käsitteelliset petokset. ”Demokratiaksi” luonnehditaan järjestelmää, jossa todelliset vaikutusmahdollisuudet kilpistyvät ”talouden realiteetteihin”. Vauraat eliitit kykenevät johdattelemaan yhteiskunnallista keskustelua vaarattomille uomille. Vain ”markkinatalous” kykenee turvaamaan yksilönvapauden, meille vakuutetaan.

Demokratian käsite on näin ryvetetty samaistamalla se järjestelmään, jossa julkiset edut alistetaan yksityiselle voitontavoittelulle. Kunnollisen elämänlaadun takaaminen kaikille kansalaisille julistetaan liian raskaaksi taakaksi kansantaloudelle. Samalla vaurasta väestönosaa tuetaan uskotellen, että heidän yritteliäisyytensä parantaa lopulta kaikkien elämän laatua. Yrityskulttuurin aatemaailmassa rikkaat tarvitsevat motivoituakseen paljon rahaa, ahdingossa elävät tavalliset kansalaiset taas leimataan helposti syyllisiksi omiin vaikeuksiinsa.

Aikamme yhteiskuntia luonnehditaan demokratioiksi, vaikka syvät epätasa-arvoisuudet ovat kaikkien nähtävissä. Politiikassa tuomitsemme keskitetyn vallankäytön, mutta taloudessa huomattava vaikutusvalta on demokraattista vastuuta vailla olevilla suurilla taloudellisilla, autoritaarisesti johdetuilla organisaatioilla.

Talouselämää pidetään poliittisesti neutraalina, vaikka sen saarnaama todellisuus ilmentää poliittisia valintoja. Näissä piilevissä aatteissa pidetään itsestään selvänä, että ”markkinatalousjärjestelmä” on ikuinen. Tulevaisuus on samanlainen kuin nykyisyys. Tässä kirjassa esitellyt ajattelijat asettavat tällaisen näköalattomuuden kyseenalaiseksi. He eivät tietenkään haaveile paluusta ”kultaiseen aikakauteen”. Oman aikamme ymmärtämiseksi on kuitenkin hyödyllistä tarkastella, minkälaista vapaudenriistoa nykyisen järjestelmän syntyprosessiin sisältyy. Vaikka vapaamman elämän puolesta kamppailleet ihmiset ja liikkeet hävisivät taistelunsa teollisuusyhteiskunnan hierarkioita vastaan, ei ole mitään syytä suhtautua ylenkatseellisesti heidän ilmaisemiinsa arvoihin. Nuo arvot ovat toteutettavissa nytkin — olkoonkin, että elämme uudenlaisissa olosuhteissa.

Yhteiskunnallisten valtasuhteiden syntyä ja kansainvälisten hierarkioiden lujittumista ovat kriittisimmin analysoineet ajattelijat, jotka ovat ottaneet lähtökohdakseen valistusajalta periytyvän rationaalisen lähestymistavan. Tämä rationaalinen ajattelu ei ole kokoelma dogmeja, eivätkä sen rajat ole täsmällisesti määriteltävissä. Sen uskottavuus on kuitenkin arvioitavissa tarkastelemalla, miten ymmärrettävän kuvan se hahmottaa oman aikamme ongelmista. Tässä kirjassa esittelemieni ajattelijoiden usein osakseen saama ylenkatse kuvastaa aikamme vaihtoehdottomuuden ideologiaa, joka pyrkii tekemään olemassaolevista olosuhteista yhtä luonnollisia ja itsestään selviä kuin ilma jota hengitämme.

Esittelemäni ajatukset soveltuvat hyvin uuden radikaalin liikehdinnän henkeen, vaikka jotkut ajattelijat ovatkin monille aktivisteille tuntemattomia. Nämä ajattelijat eivät langenneet uskomaan marxismi-leninismin oppeihin. He näkivät niin Moskovan kuin Washingtonin propagandan valheellisuuden. Vapaudenhenkinen ajattelu on elpymässä nyt, kun ”olemassaolevan sosialismin” painolasti on pudonnut uudistusliikkeiden harteilta. Kapitalistinen propaganda on käymässä yhä epäuskottavammaksi. Viimeksi kuluneiden parin vuosikymmenen yhteiskunnallinen pessimismi on väistymässä.

Aiempaa pessimismiä ilmensi nyt jo heikentynyt postmodernistinen yhteiskuntafilosofia, joka hyökkäsi totuuden käsitettä vastaan. Monet intellektuellit heittäytyivät kriittisen yhteiskunta-ajattelun hylkäävään muotivirtaukseen. Tämän täytyi ilahduttaa kapitalismin todellisia profeettoja, jotka halusivat kätkeä näkyvistä yhteiskuntien epädemokraattisuuden ja epäoikeudenmukaisuuden.

Se, että tässä kirjassa esitetyt tulkinnat historiasta, yhteiskuntien kehityksestä ja kansainvälisestä politiikasta ovat jääneet vaille riittävää huomiota, osoittaa, että yhteiskunnallinen keskustelu karttaa monia keskeisiä kysymyksiä. Niitä saatetaan pohtia akateemisissa seminaareissa, mutta suuri yleisö elää joukkotiedotusvälineiden varassa ja jää paljolti virallisesti hyväksyttyjen tulkintojen varaan. Keskustelun raamit ovat ahtaat. Maailman tapahtumia ja yhteiskuntien kehitystä tarkastellaan enimmäkseen sovinnaisilla olettamuksilla, joiden kyseenalaistaminen vaatii melko tarkkaa asioihin perehtymistä. Toivoakseni tästä kirjasta on apua.

                     

Sisällysluettelo

1. Taustaksi

2. Uutta maailmaa etsimässä

3. Vapaan ajattelun perinne

- Auktoriteettien purkaminen

- Terve järki

4. Vallan keskittymisen historia                      

- Tyhjyyden tunteen juuret                     

- Ihmisenä olemisen kapeus

5. Anarkismin perinne   

- Vaatikaamme mahdottomuuksia                     

- Valtio ja yhteiskunta

6. Vapaita ihmisiä vai kapitalismin luottovankeja                      

- Käsitteellinen petos                      

- Vaihtoehdottomuuden myytti

7. Yhtiövallan aatteellinen voittokulku                      

- Yhtiöporvariston ideologia                      

- Suuryhtiöiden poliittisuus

8. Vastarinta nousee ruohonjuuritasolta

- Valtion roolin kasvu

- Ay-liikkeen merkitys

9. Palkkaorjuudesta kohti vapaata elämää

- Kansalaistuloa ja monitoimisuutta

- Paikallistalouksia

- Vanha ideologia pitää otteessaan

- Julistus palkkaorjuutta vastaan

10. Pääoman kriisi selittää hyvinvointivaltion ahdingon

- Historiallinen kriisi                     

- Mihin vaurautemme katoaa?                     

- Kulutusyhteiskunnan myytit

11. Vuosisatamme sotainen luonne

- Radikalismin nousu ja tuho                      

- Sotakulttuurin irrationaalisuus

12. "Amerikkalaisen unelman" valheet

- Uusien uhkakuvien tarve                     

- Demokratian halveksunta

13. ”Vapaaehtoista tietämättömyyttä” ja ”hyödyllisiä tulkintoja”

- Viralliset viholliset

- ”Valistuneet valtiot”

14. Mielikuvat ja todellisuus väkivaltaisessa maailmassa

- Pelottelu

- Raakuuksien yleistyminen

15. Nationalismin pakkopaidasta vapauden kulttuuriin                      

- Irlanti: postkolonialismista postnationalismiin                      

- Monikulttuurisuuden uudet dogmit

16. “Etnisiä konflikteja” vai modernia valtapolitiikkaa?

- Antropologien velvollisuus

- Mitä etnisyys selittää?

- Asiantuntemuksen puute

17. Journalismi globalisaation puristuksessa

 -Vaiennettuja mielipiteitä

- Hoviajattelijoita

18. Intellektuellit ja totuus

-  ”Persianlahdella ei käyty todellista sotaa”

-  ”Totuutta ei ole”                     

- Chomsky, Foucault ja intellektuellien vastuu

19. Viestejä alistetusta maailmasta

- Kulttuuri ja imperialismi

- Estetiikka ja vallankäyttö

20. Kriittistä liittoutumattomuutta                      

- ”Euroatlanttinen arvoyhteisö”                 

- Syvenevien kriisien skenaario                      

- Suomettumisen taakka

21. Vahvojen mielivalta                      

- Ihmiskunnan ylimmät valvojat  

- Rauhanturvaamisen vääristymät  

- Hyvinvoinnin kuilu

22. Loppusanat                      

- Vapauden voima

23. Kirjallisuus

[home] [archive] [focus]