Journalisti, 1994

Informaation palvonta heikentää tiedon laatua

Tapani Lausti

Theodore Roszak: The Cult of Information. A Neo-Luddite Treatise on High-Tech, Artificial Intelligence, and the True Art of Thinking. University of California Press 1994.

Yhdysvalloissa ilmestyi 60-luvulla pieni yhteiskuntakriittinen julkaisu nimeltä I.F. Stone's Weekly. Lehdessä oli vain neljä sivua, mutta sitä lukemalla sai silti selkeän kuvan siitä, mitä maan politiikassa oli tekeillä.

Stonen tutkiva journalismi oli amerikkalaisen professorin Theodore Roszakin mielestä hyvä esimerkki siitä, miten järkeä käyttämällä on mahdollista seuloa tärkeät kysymykset tiedon valtavasta virrasta. Stone kykeni kertomaan uskolliselle lukijakunnalleen, mihin historia oli etenemässä, mistä oli kulloinkin kysymys, mitkä olivat hallituksen salatut tavoitteet, mistä todellisuuden suuri kuva muodostui.

Journalismin ongelmat vilahtavat Roszakin kirjassa vain ohimennen, mutta hänen ajatuksensa informaatiokultin madaltavasta vaikutuksesta yhteiskunnan ja ihmisen ymmärtämiseen ovat toimittajalle hyödyllisiä. Onhan ammatin keskeisiä tehtäviä olennaisen seulominen tiedontulvasta.

Tietokoneiden suoltama informaatioruuhka ei Roszakin mielestä ole poliittisesti viatonta. "Se on sosiaalisen kontrollin strategiaa, tieten tahtoen ja usein asiantuntevasti toteutettua. Se on yksi tärkeimmistä keinoista, joilla modernit hallitukset ja eturyhmät hämärtävät asioita omaksi edukseen; ne sokaisevat ja hämäävät ihmisiä käsittelemättömällä tietoaineistolla, joka ylittää määrältään kansalaisen mahdollisuuden hallita sitä."

Roszak ei tuomitse tietokonetta sinänsä. Hän pitää sitä ihmisen kekseliäisyyden suurena saavutuksena. Ongelman aiheuttaa se, että tietokoneet ovat valtava bisnes. Kun on kyse suurista rahoista, on helppo langeta uskottelemaan, että tietokoneet kykenevät mihin vain. Tietokoneiden vakuutetaan helpottavan päätöksentekoa ja lisäävän päätöksenteon julkisuutta. Valtiot keräävät kuitenkin jo valtavia määriä tietoja, joiden käyttötarkoitus on epäselvä, joskus jopa pahaenteinen. Tietokoneiden mukana kaupataan myös tietynlaista maailmankatsomusta, tietynlaista tulkintaa ihmisen olemuksesta.

Roszak varoittaa, että informaation mystifiointi vaikeuttaa mekaanisesti kerätyn tiedon erottamista kokemusperäisestä tiedosta. Tuijottaminen laskennallisten havaintojen tulkitsemiseen saa unohtamaan ihmismielen arvoituksellisen kyvyn hahmottaa uusia ajattelutapoja. Informaatio-kultti sekoittaa koneen muistin ihmisen muistiin ja koneen suorittaman tiedonkäsittelyn ihmisen ajatteluun.          

Tietokonekulttuuri kokoaa mekaanisesti hyödyllisiä ja hyödyttömiä tietoja. Informaatioaikakauden latteutta kuvaa hyvin taloudellisten indikaattorien palvonta. Vaikka ne ovat kaiken politiikan perusta, ne eivät sano mitään arvoista, ihanteista tai oikeudenmukaisuudesta. Tietokone kykenee vain prosessoimaan informaatiota. Ihmisaivojen sähkökemialliset solut kykenevät sen sijaan kehittämään ajatuksia. Aivot muokkaavat muistikuvista vakaumuksiamme, intuitioitamme ja käsityksiämme. Muistamme asioita luovalla tavalla, johon tietokone ei kykene.

Roszakin mielestä todellisessa demokratiassa tärkeätä ei ole informaation määrä vaan sen laatu. Hyödyllinen informaatio on muunnettavissa ratkaisua vaativiksi kiistakysymyksiksi. Teemme valintoja harkittuamme kaikkia järkeenkäypiä vaihtoehtoja. Mielekkäiden kysymystenasettelujen yhteinen tarkastelu ja niistä väitteleminen ovat demokratian kulmakiviä. Tässä tietokoneillakin voi olla demokraattista käyttöä.

 

[home] [archive] [focus]