Kansan Uutiset / Viikkolehti **** 27.8.2017 **** Etusivulle

Apartheid jatkuu Israel/Palestiinassa

Hannu Reime

Uusi kirja dokumentoi palestiinalaisten sorron ja eristämisen

Syksy Räsänen, Israelin apartheid. Into 2017.

Juuri kun olin päässyt Syksy Räsäsen uuden kirjan viimeisille sivuille, sähköpostiini tuli israelilaisen ihmisoikeusjärjestön B'Tselemin raportti, joistakin alkuvuoden tapahtumista miehitetyillä palestiinalaisalueilla. Raportin mukaan Israel rajoittaa sähkönjakelua Gazaan niin, että esimerkiksi heinäkuun kuudentena päivänä sähköä saatiin neljän tunnin ajaksi – sitten tuli puolen vuorokauden sähkökatko. Katkojen seurauksena pieni, lähes kahden miljoonan asukkaan ahdas maakaistale Välimeren rannalla kärsii kesän läkähdyttävässä kuumuudessa puhtaan veden puutteesta.

Vuoden alusta lähtien Israel on tuhonnut 89 taloa miehittämällään Länsirannalla. Kaikkiaan 319 ihmistä, näistä lapsia 184, on jäänyt kodittomaksi. Tavoitteena on se, että Länsirannalla, Itä-Jerusalem mukaan lukien, asuisi mahdollisimman vähän palestiinalaisia.

Huhti-toukokuussa Israel juuri maasta satoja oliivi- ja hedelmäpuita, joiden viljelemisestä palestiinalaiset saavat elantonsa. Samoihin aikoihin siirtokuntalaiset hyökkäsivät palestiinalaisten koteihin ja muun muassa hakkasivat 68-vuotiaan naisen tajuttomaksi.

Toukokuussa Israelin laivaston sotilaat surmasivat ampumalla palestiinalaisen kalastajan Gazan edustalla ilman mitään syytä. Uhri oli kahden lapsen isä.

Tällaisia raportteja tulee jatkuvasti Israelin miehittämiltä palestiinalaisalueilta. Ne ovat miehityksen arkipäivää, jonka rikkovat muutaman vuoden välein rankemmat sotatoimet, viimeksi yli 2000 palestiinalaisen hengen vaatinut Gazan pommittaminen kesällä kolme vuotta sitten. Palestiinalaisten nöyryyttäminen on saanut jatkua ilman, että ns. ”kansainvälinen yhteisö” tekisi mitään sen lopettamiseksi. Siihen riittäisi pieni painostus Yhdysvalloista ja Euroopasta.

Syksy Räsäsen kirja Israelin apartheid ilmestyi miehityksen alkamisen viisikymmenvuotispäiväksi kesäkuussa. Kirjoittaja tutkii ja opettaa kosmologiaa Helsingin yliopiston fysiikan laitoksella ja toimii ammatillisen työnsä ohella palestiinalaisia tukevassa solidaarisuusliikkeessä. Räsänen johtaa israelilaisen ihmisoikeusjärjestön ICAHD:n Suomen osastoa ja on myös tehnyt ihmisoikeustyötä paikan päällä palestiinalaisalueilla.

ICAHD on englanninkielinen lyhennys sanasta Israelilaisten komitea talojen tuhoamista vastaan. Järjestön perustajat ja aktivistit kuuluvat siihen pieneen osaan Israelin juutalaisia, jotka vastustavat miehitystä ja pitävät tavoitteenaan kahden kansakunnan tasa-arvoista valtiota. Liikkeen jäsenet ovat muun muassa osallistuneet Israelin armeijan räjäyttämien talojen jälleenrakentamiseen Länsirannalla.

Apartheid ja sen syyt

Kirjansa yli neljälläsadalla sivulla Syksy Räsänen dokumentoi huolellisesti sekä selkkauksen historian että palestiinalaisiin kohdistetut sortotoimet, joita armeijan lisäksi toteuttavat laittomien siirtokuntien asukkaat. Nöyryyttäminen ei ole itsetarkoitus, vaan sen pyrkimyksenä on nujertaa palestiinalaisten haaveet kansallisesta itsemääräämisoikeudestaan. Sionistisen ideologian mukaan Israelin maa (Eretz Israel) kuuluu vain juutalaisille. Ihanteellisinta olisi, jos palestiinalaiset poistuisivat kokonaan ja sulautuisivat muihin arabeihin: mahdollisimman paljon maata, mahdollisimman vähän Palestiinan arabeja.

Syksy Räsänen kutsuu Israelin harjoittamaa rasistista erottelua juutalaisiin ja arabeihin apartheidiksi ja pitää sitä olennaisesti samanlaisena järjestelynä, jolla Etelä-Afrikka erotteli valkoiset ja mustat ennen apartheidin purkamista 1990-luvulla. Kirjoittaja uskoo, että Israeliin kohdistuva tavallisten kansalaisten ja yritysten kansainvälinen rauhanomainen boikottikampanja (BDS) jouduttaa erottelun päättymistä. Vastaavanlaisella boikotilla eristettiin aikoinaan myös Etelä-Afrikka ja näin joudutettiin apartheidin loppua.

Israelissa erottelun konkreettisena osoituksena on betonimuuri, jota alettiin rakentaa viime vuosikymmenellä, ja joka juutalaissiirtokuntien tavoin lohkaisee suuria alueita miehitetystä länsirannasta. Israelin hallitus on perustellut muurin rakentamista terrorismin torjumisella, mutta sen suunnitteluun osallistunut maantieteilijä on toimeksiantajiaan rehellisempi: muuri ei takaa rauhaa, mutta palestiinalaisten eristäminen on välttämätöntä, koska niin turvataan Israelin säilyminen puhtaana juutalaisvaltiona. Arabien korkeampi syntyvyys onkin jo vuosikymmenten ajan kuulunut virallisen Israelin suurimpiin huolenaiheisiin.

Israelin rinnastaminen apartheidin aikaiseen Etelä-Afrikkaan on kova syytös, mutta se on hyvin perusteltu. Itse asiassa syrjintä Israelissa on joiltakin osin julmempaa kuin Etelä-Afrikassa aikoinaan. Syksy Räsänen siteeraa eteläafrikkalaista poliitikkoa, joka Palestiinassa vierailtuaan totesi, että hänen kotimaassaan ei mustien asuinalueita sentään pommitettu eikä tuhottu tankeilla.

Etelä-Afrikan apartheidillä ja Israelin asuttajakolonialismilla on nimittäin se ratkaiseva ero, että Etelä-Afrikan valkoinen väestö oli täysin riippuvainen mustan enemmistön tekemästä työstä, maan mustaihoisesta työväenluokasta. Israel/Palestiinassa arabit ovat pelkästään tiellä, kun asuttajakolonialismia toteutetaan. Etnisen puhdistuksen uhka varjostaa heidän elämänsä koko ajan.

Syksy Räsänen on dokumentoinut erinomaisen kirjansa todella perusteellisesti. Kirjassa on yli 900 loppuviitettä. Jos teoksen lukee huolella ja vierailee myös lukuisilla internet-sivuilla, joihin kirjassa viitataan, ei voi uskotella itselleen, ettei tietäisi, mitä Israel/Palestiinassa tapahtuu.

 

Arkisto: Hannu Reime, Lähi-itä, Ramzy Baroud, Noam Chomsky, Patrick Cockburn, Robert Fisk, Moshé Machover

 

[home] [archive] [focus]