3.2.2009 **** Etusivulle

William Morrisin viestejä omalle ajallemme

Tapani Lausti

Suomen Kuvalehti julkaisi hiljattain seuraavan kommentin William Morrisin teoksesta Huomispäivän uutisia (News from Nowhere): "On mainio idea julkaista suomeksi yhteiskuntakriitikko William Morrisin toistasataa vuotta sitten kirjoittama 2000-luvun alun Lontooseen sijoittuva romaani. Suomentaja Ville-Juhani Sutinen on laatinut teokseen ansiokkaan esipuheen ja selitykset. Toki teos on ennemmin kiinnostava kuriositeetti kuin esteettisesti erityisen ansiokas romaani." (23.1.2009)

Teos on kuitenkin jotakin paljon enemmän kuin kuriositeetti. Modernien yhteiskuntien horjuessa nyt jonkinasteisen romahduksen partaalla Morrisin visiot ovat tärkeä innoituksen lähde pohdittaessa vaihtoehtoista yhteiskuntakehitystä. Siksi News from Nowhere -teoksen suomennos on todellinen kulttuuriteko. Halusin itse tuoreimmassa kirjassani Tienviittoja tulevaisuuteen (Like 2008) korostaa Morrisin merkitystä nykyajan ongelmien pohtimisessa. Käytin Morrisin ajatuksia monien lukujen lähtökohtana.

Vuonna 1994 ilmestyneen Morrisin elämäkerran kirjoittaja Fiona MacCarthy sanoo, että omana aikanamme Morrisin kuvaamat ongelmat ovat entistäkin polttavampia. MacCarthy sanoo, että Morris ei tarkoittanut kuvaamaansa haavetta toisenlaisen yhteiskunnan täsmälliseksi malliksi: "Tämä ei tahdo sanoa, etteikö kirjalla olisi syvää ja vaikuttavaa sisäistä vakavuutta. Se toimii katalyysin tavoin. Morris antaa mielikuvitukselle siivet väittämällä, että toisenlainen yhteiskuntamuoto on mahdollinen. Poliittisesta pysähtyneisyydestä kärsiville ihmisille se osoittaa — silloin ja nyt — tien ulos." (Fiona MacCarthy, William Morris: A Life for Our Time)

William Morrisin ajattelun perintö julistaa meidänkin aikamme ihmisille sitä kammottavaa tosiasiaa, että modernit yhteiskunnat syntyivät demokraattisia virtauksia polkemalla, pienten eliittien rahanahneutta tyydyttämällä, ihmisten synnynnäistä moraalintajua vääristämällä ja kauneudentajuista mielikuvitusta latistamalla. Hirvittävien sotien ja syvän epätasa-arvon leimaaman kansainvälisen järjestelmän valossa luulisi, että Morrisin haaveilut toisenlaisesta kehityksestä saisivat lukijan mielikuvituksen lentoon. Toisenlainen maailma on mahdollinen.

Monia aikamme kommentaattoreita ei tunnu häiritsevän se, että taloudellisen "kehityksen" johtoon asettui yhteiskuntaluokka, joka on kuorinut talouden kerman ja samalla tehnyt mahdottomaksi todellisen demokratian. Jokapäiväinen elämä ei ole ihmisyhteisöjen hallittavissa. "Vapaat" markkinat samaistettiin ihmiskunnan muihin vapauksiin, vaikka taloudellisten voimien vapaus itse asiassa merkitsi ihmisen vapauden riistoa. Huomispäivän uutisia -tarinassa kirjan yksi henkilöhahmo kauhistelee, miten suuri osa tuotannosta alkoi palvella ihmisten todellisten tarpeiden sijaan maailmanmarkkinoiden "hirviötä". Ihmiset raatoivat valmistaakseen tuotteita, joita he eivät edes tarvinneet.

Huomispäivän uutisia on vieläkin huikea lukukokemus ja voi hyvin kuvitella, miksi sitä luettiin yleisesti esimerkiksi pula-ajan englantilaisissa kaivoskylissä. Kirjan kuvaama yhteiskunta huokuu sellaista rauhaa ja onnea, että ahdingossa eläneille ihmisille sellaisen elämän kuvittelemisen on täytynyt olla kuin raikas tuulenhenkäys. Sellaiselta se vielä tänäkin päivänä tuntuu. Vaikka kyynisellä aikakaudellamme Morrisin tulevaisuuden haave on helppo leimata romanttiseksi hölynpölyksi, kirjaa voi edelleen suositella lukijan omien haaveiden innoittajaksi.

Morrisin sosialistinen ajatus — kuten Paddy O'Sullivan toteaa — valtiottomasta, palkattomasta, rahattomasta yhteiskunnasta oli hyvin lähellä venäläisen anarkistin Pjotr Kropotkinin ajatuksia. Morris ja Kropotkin ystävystyivät viimeksi mainitun muutettua Englantiin. O'Sullivan arvelee, että Morrisin suurin palvelus ihmiskunnalle saattaa olla vielä edessäpäin siinä mielessä, että hän oli uuden ajan "ylivoimaisesti voimakkain ajattelija niin periaatteiden kuin käytännön elämänkin kannalta pohdittaessa, miten organisoida ja ylläpitää hajakeskitettyä, kollektiivista, vakaata, ekologista yhteiskuntaa, missä sekä sosiaalista vastuuta että henkilökohtaista vapautta painotetaan yhtä lailla…" (Stephen Coleman ja Paddy O'Sullivan, toim.: William Morris & News from Nowhere: A Vision for Our Time)

Morrisin ekologiset visiot ovat kuin profetioita tulevaisuuden vaaroista. Siinä missä Karl Marx innostui ihmisen kyvystä alistaa luonto palvelukseensa, korostivat Morrisin näkemykset käytännöllistä ja kestävää suhdetta luontoon. Siksi hänen kirjoituksissaan on sanomaa oman aikamme ilmastonmuutoksen kanssa kamppaileville sukupolville. Ympäristöongelmien kasaantuminen saattaa synnyttää toivottomuuden tunteita. On kuin maailmalla ei olisi tulevaisuutta parin sukupolven jälkeen. Todella, edessä saattaa olla synkkiä aikoja ja arvaamattomia kehityskulkuja.

Morrisin edustama ajattelun perinne on siis jo kauan pohtinut ekologisia kysymyksiä ymmärtäen, ettei ihmiskunta voi loputtomiin tuhota luonnonvaroja. Jonkinlainen tasapaino ihmiskunnan ja muun luonnon välillä on löydettävä. Äärimmäisessä tapauksessa jonkinasteinen luonnonkatastrofi voi tulevaisuudessa tuhota nykyisenlaisen yhteiskunnan perustan. Jotta kehitys ei johtaisi täydelliseen kaaokseen ja ihmiskunta putoaisi kertakaikkiseen tyhjyyteen, olisi hyvä, jos uudenlaisen yhteiskunnan raamit olisivat jo olleet laajan keskustelun aiheena. Uuden ekologisemman yhteiskunnan synty ajoissa olisi keino estää etukäteen tuollainen katastrofaalinen tilanne. 

William Morris koki todellisen vaurauden perin toisella tavalla kuin mitä on se vauraus, mistä aikamme kyynikot puhuvat: "Vauraus on sitä, mitä Luonto meille antaa ja mitä järkevä ihminen kykenee valmistamaan Luonnon lahjoista järkevään käyttöönsä. Auringonvalo, raikas ilma, maan pilaamattomat kasvot, ravinto, vaatetus ja välttämätön ja kunnollinen asunto; kaikenlaisen tiedon kerääminen ja kyky sen välittämiseen; vapaa tiedonvälitys ihmisten kesken; taideteokset, kauneus, minkä ihminen luo kun hän on kaikkein inhimillisimmillään, yritteliäisimmillään ja syvällisimmillään — kaikki seikkoja, jotka tuottavat nautintoa ihmiselle, joka on vapaa, ihmismäinen ja turmeltumaton. Tämä on vaurautta." (Useful Work versus Useless Toil, teoksessa News from Nowhere and Other Writings)

News from Nowhere on luettavissa internetissä: http://www.marxists.org/archive/morris/works/1890/nowhere/nowhere.htm

Ks. arvioita Tienviittoja tulevaisuuteen -kirjasta

[home] [archive] [focus]