Ydin, 1991

Eurooppalaista kansalaisdemokratiaa etsimässä


Mary Kaldor (toim.): Europe from Below.
An East-West Dialogue.
Verso 1991.

Kylmän  sodan päättyminen heikensi hetkeksi aikamme valtarakenteiden otetta ihmisten mielistä. Yhä useammat ymmärsivät lännen ja idän vastakohtaisasettelun auttaneen vallanpitäjiä kahlitsemaan kansalaisten vapaata ajattelua ja torjumaan todellisen demokratian kehittämistä.

Itä-Euroopan vallankumoukset olivat väkivallattoman vastarinnan riemuvoitto. Tärkeä sijansa Berliinin muurin murtumiseen johtaneessa kehityksessä oli myös idän ja lännen rauhan- ja oppositioliikkeiden keskinäisen vuorovaikutuksen lisääntymisellä. Ei kuitenkaan kestänyt kauan ennen kuin läntinen joukkoviestintä hukutti näiden liikkeiden äänet virallisen valtioideologian pauhuun. Virallisen totuuden edustajat kutsuttiin julistamaan vallankumoukset Nato-maiden peräänantamattoman sotilaallisen painostuksen tulokseksi.

Vaihtoehtoisen radikaalin poliittisen kulttuurin heikkous kävi ilmeiseksi heti vallankumousten jälkeen. Kansalaisten ETYK-liikkeen perustavassa kokouksessa viime syksynä Prahassa pitämässään puheessa Mary Kaldor sanoi demokraattisten vaihtoehtojen olevan miltei välittömästi jäämässä lännen kulutusyhteiskunnan ja idän nationalistisen fundamentalismin väliseen puristukseen.

Europe from Below -kirjan artikkelit korostavat idän ja lännen demokraattisten liikkeiden vuorovaikutuksen jatkamisen tärkeyttä. Kirjan yhden ytimen muodostaa väittely Itä-Euroopan vallankumousten aatteellisesta merkityksestä. Liberaalien julkaisujen suosima Itä-Euroopan tuntija Timothy Garton Ash laukaisi tämän väittelyn sanomalla, että vallankumoukset eivät tarjonneet uusia ajatuksia aikamme suuriin kysymyksiin olipa kyse politiikasta, taloudesta, lainsäädännöstä tai kansainvälisistä suhteista.

Garton Ashia arvostellut vasemmistolainen kirjoittaja Anthony Barnett sanoo uskovansa idän vallankumousten menestyksen osoittavan, että myös lännessä jotakin on muuttunut. Hän yhtyy Garton Ashin näkemykseen, jonka mukaan Itä-Euroopan mullistukset olivat "totuuden vallankumouksia". Mutta Barnett muistuttaa,  että länsikin tarvitsee oman totuuden vallankumouksensa. Lännen demokratioissa vallitsee jännitystila luvattujen vapauksien ja todellisuuden välillä.

Keskusteluun puuttunut Independent on Sunday -lehden kolumnisti Neal Ascherson sanoo tulevaisuuden tuijottavan meitä silmiin, jos vain näemme sen. Hän uskoo vuoden 1989 aiheuttaneen Euroopassa mutaation. Eurooppalaiseen politiikkaan ilmaantunut uusi geeni ilmenee ajatuksina itsehallinnollisista yhteiskunnista, valtion auktoriteetin heikentymisenä, uudenlaisena vallanjakosopimuksena varakkaiden ja vaurauden luojien välillä, kansallisuuksien nousuna ja kansallisvaltioiden laskuna.

Keskustelua kommentoiva END-liikkeen Itä-Euroopan koordinaattori Barbara Einhorn epäilee puheenvuorojen käyttäjien sukupuolen tehneen heidät sokeaksi joillekin totuuksille. Einhorn sanoo Garton Ashin tuijottaneen liikaa Puolan Solidarnosc-liikkeen esimerkkiin. Puolan ulkopuolella paljon tärkeämpää roolia näyttelivät uudet yhteiskunnalliset liikkeet kuten naisten-, rauhan- ja vihreät liikkeet. Näiden liikkeiden merkitys väkivallattoman toiminnan, hierarkiattomien rakenteiden ja poliittisten keskustelujen taustavoimina oli Einhornin mielestä keskeinen. Ne loivat uuden poliittisen tyylin, joka keskittyi uusien ajatusten levittämiseen vallan käyttämisen sijasta. Tämä oli näiden vallankumousten tärkeä opetus lännen vaihtoehtoliikkeille, Einhorn kirjoittaa.

Rauhantutkija Dan Smith tarjoaa kirjassa hyvän analyysin niistä voimista, joita lännen rauhanliikkeillä on vastassaan Kylmän sodan jälkeisessä tilanteessa. Euroopan turvallisuus-politiikka on aina kytkeytynyt Yhdysvaltain johtavaan poliittiseen ja sotilaalliseen rooliin. Smith mainitsee useita syitä, joiden vuoksi Länsi-Euroopan hallitukset ovat edelleen taipuvaisia hyväksymään Yhdysvaltain strategisen johtajuuden. Eurooppalaiset pelkäävät, että ilman amerikkalaisten vastapainoa Saksa saa liian vahvan aseman. Toinen pelko on, että Länsi-Euroopan hallitukset eivät kykene koordinoimaan turvallisuuspolitiikkaansa ilman amerikkalaisten yhdistävää roolia. Mielenkiintoisin pelko kirjan kokonaisuuden kannalta on se, että liian suuret strategiset muutokset saattavat johtaa liian suuriin poliittisiin muutoksiin.

Tämä viimeksi mainittu pelko on taustalla lännen ideologien pyrkiessä takomaan ajattelun kahleet uusilla aineksilla. Kirja meni painoon ennen Persianlahden sotaa. Mutta uuden vihollisen etsiminen oli jo täydessä käynnissä. Smith huomauttaa, että Natossa oli jo ennen Berliinin muurin murtumista ja jopa ennen Mihail Gorbatshovin valtaantuloa vaikutusvaltainen koulukunta, joka etsi uutta konfrontaatioaluetta Välimeren ja Lähi-idän suunnalta.

Smith korostaa, että Lähi-idässäkin taustalla on lännen halu hallita maailmantapahtumien kulkua. Tällä ei ole mitään tekemistä Euroopan kansalaisten turvallisuuden kanssa. Kyse on pienten mutta vaikutusvaltaisten ryhmien kapeista eduista. On myös tärkeätä muistaa, että sotilasbyrokratiat ja teollisuuden sektorit suhtautuvat pelolla mahdollisuuteen, että todellinen liennytys johtaa pitkälle menevään aseidenriisuntaan. Persianlahden sota on nyt antanut näille tahoille oivan tilaisuuden lietsoa rasistista pelkoa islamilaista maailmaa kohtaan.

Mitä taas Itä-Euroopan rooliin maailmanpolitiikassa tulee, Barbara Einhorn pitää huolen aiheena sitä, että nämä maat ajattelevat ulkomaansuhteissaan pelkästään Länsi-Eurooppaa. Ne pelkäävät muodostuvansa Euroopan "Kolmanneksi maailmaksi". Paniikissaan ne pyrkivät kilvan ei ainoastaan EY:n jäseniksi vaan myös osallisiksi läntisten talousmallien "namusista". Einhorn sanoo Timothy Garton Ashin olevan oikeassa, kun hän sanoo vapaiden markkinoiden olevan Keski-Euroopan uusin utopia.

Kirjan muista kirjoittajista kannattaa mainita englantilainen historioitsija E.P. Thompson ja unkarilainen kirjailija György Konrad. Kirjassa on myös itäsaksalaisen kirjailijan Christa Wolfin haastattelu.

                                                   Tapani Lausti                                                             Lontoo

[home] [archive] [focus]