Kotimaa, elokuu
1992
Kotimaa, elokuu
1992
Tapani Lausti
"Muslimit painukoot kaikki Turkkiin!" Näin huudettiin bosnialaiselle talonpoikaisnaiselle, joka raahattiin serbialaisten perustamalle vankileirille kahdenalaikäisen lapsensa kanssa. Hän selosti kauhukokemuksiaan Lontoossa koolla ollutta konferenssia seuranneille toimittajille. Serbialaisen vankileirin vartijan huuto symbolisoi pelottavalla tavalla järjen valon sammumista osissa Eurooppaa.
"Kansallisen puhdistuksen" ajatus ei ole vieras Balkanin ulkopuolellakaan. Maanosaan on levinnyt pahaenteinen kansalliskiihkoilua rohkaiseva ilmapiiri.
Lontoon konferenssissa Serbian ja Kroatian kiihkonationalistiset johtajat tekivät kaikkensa vaikuttaakseen maltillisilta neuvotteluosapuolilta. He edustavat kuitenkin sitä kansallisten vähemmistöjen sortoa, jolla kylvettiin niin paljonpelkoa vuosikymmeniä rauhallisesti yhdessä eläneiden serbien ja kroaattien keskuuteen, että murhanhimoisille pyssymiehille molemmilla puolilla avautui vapaa temmellyskenttä.
On traagista, että Balkanin pakolaiset joutuvat kohtaamaan muissa maissa piinaajiensa hengenheimolaisia. Muukalaisviha sumentaa ihmisten ajattelua maanosassa, joka on kadottamassa kokonaan käsityksen siitä, mihin aikamme yhteiskuntien tulisi olla menossa.
Lontoon konferenssin ulkopuolelle oli suljettu rauhanomaisia ratkaisumalleja vakavasti pohtivat oppositiopoliitikot ja demokraattisten kansalaisliikkeiden edustajat. Kansainvälinen yhteisö ei ole juuri osoittanut kiinnostusta niitä serbejä, kroaatteja ja bosnialaisia kohtaan, jotka uskovat vapaaseen vuoropuheluun aseiden sijasta. Koska heidän edustajiaan ei hyväksytty mukaan viralliseen kokoukseen, he pitivät Lontoossaoman varjokokouksensa.
Albert Mrgole Ljubljanan yliopistosta Sloveniasta valitti, että uudet valtiot panevat kaiken energiansa sotilas- ja poliisivoimiensa kehittämiseen.
"Todistamme tuhoamiseen tähtäävien sosiaalisten rakenteiden muodostamista. Kansallinen puhdistus leimaa kansallisvaltioiden ajatusta. Äänestäjillä ei ole lainkaan vaikutusvaltaa. Minkäänlaisia poliittisia aloitteita ei sallita, elleivät ne lähde kansallisvaltion, kansallisen yhtenäisyyden ajatuksesta. Tämän naamion takana riehuu sotakoneisto."
Dragoljub Stojanov Sarajevon yliopistosta kuului Bosnian viralliseen valtuuskuntaan, mutta kävi puhumassa myös varjokokouksessa. Hän sanoi joukkotiedotusvälineiden erehtyvän puhuessaan kansallisesta sodasta Bosniassa.
"Totuus on pahaenteisempi. Olemme eläneet yhdessä vuosisatoja. Jopa sotaa lietsovilla serbijohtajilla oli aiemmin muslimiystäviä. Vielä nytkin etniset ryhmät elävät yhdessä. Tämä osoittaa, että Bosnian yhtenäisyys on vielä pelastettavissa."
Useat puhujat korostivat, että kansallisten vähemmistöjen oikeuksien takaaminen on avain konfliktien ratkaisuun. Serbian reformipuolueen Vesna Pesic sanoi, että niin Kroatian serbit kuin muut vähemmistöt voisivat olla edustettuna alueellisissa hallintoelimissä omilla paikallisneuvostoillaan. Ongelmana on Pesicin mukaan ollut, että aggressiivisimmin oikeuksiaan vaatineet vähemmistöjen edustajat ovat usein enemmistöasemaan päästessään kääntäneet aggressiivisuutensa toisia vähemmistöjä vastaan.
Milorad Pupovac Zagrebin yliopistosta on Kroatiassa asuva serbi, jota vastaan nostettiin syyte herjauksesta sen jälkeen, kun hän selosti julkisessa lehdistötilaisuudessa serbien vainoa Kroatiassa. Pupovac on vakaasti sitä mieltä, että ilman serbejä Kroatia olisi henkisesti köyhempi, ja ilman kroaatteja Serbia olisi samalla tavalla runneltu valtio. Hänen mielestään Balkanin ongelma on siinä, että monet kansalliset ryhmät kokevat identiteettinsä määrittelemisen vaikeaksi. Valtioiden sisällä ei vallitse riittävää yksimielisyyttä kansallisten kysymysten perustuslaillisesta ratkaisemisesta.
Montenegrolaista oppositioliikettä edustava Dragisa Burzan sanoi, ettei liike halua kaiken politiikan lähtökohdaksi kansallisuutta.
"Kaikilla kansallisuuksilla tulisi olla tasa-arvoinen asema. Entisen Jugoslavian maaperälle tulisi perustaa uudenlainenyhdentynyt yhteisö. Mutta tällainen yhteisö ei ole mahdollinen niin kauan kun Zagrebissa ja Belgradissa nyt istuvat hallitukset ovat vallassa."
Varjokokouksen osanottajat korostivat, että vain demokraattisten rakenteiden luomisella löydetään ratkaisu alueen vähemistöongelmiin. Serbiassa ja Kroatiassa meneillään oleva vallan keskittyminen on vakava este tällä tiellä.
Lontoo