Olli Tammilehdon kirjoituksia ja alustuksia **** 3.3.2019 **** TL:n etusivulle

Tämä Olli Tammilehdon kirjoitus on julkaistu Länsi-Suomessa 26.2.19, Salon Seudun Sanomissa 1.3.19, Kalevassa 2.3.19, Keskipohjanmaassa 3.3.19 ja Turun Sanomissa 3.3.2019 sekä ruotsiksi Hufvudstadsbladetissa 11.3.19 ja Vasabladetissa 12.3.19. Uudelleen julkaiseminen toivottavaa. Siitä tarkemmin tässä.

Miksi Venezuela ei halua USA:n apua?

Olli Tammilehto

Monen Venezuelan tapahtumia seuraavan on varmaan ollut vaikea käsittää, miksi maa ei anna USA:n toimittaa apua talouskriisistä kärsiville ihmisille. Miljoonien venezuelalaisen jakamalle kannalle on kuitenkin järkeviä syitä. Yhdysvaltain apu ei ole vilpitöntä eikä välttämättä apua lainkaan. Punainen risti ja YK-järjestöt ovat sanoutuneet irti USA:n käynnistämäistä avustuskuljetuksista, koska ne eivät halua, että humanitäärinen apu politisoidaan.

USA antaa ymmärtää haluavansa auttaa köyhiä venezuelalaisia. Sen kouluttama ja ohjaama vallantavoittelija Juan Guaidó on kuitenkin avoimesti ilmaissut haluavansa palata 1990-luvulla vallinneeseen politiikkaan, joka hyödytti rikkaita ja sorti köyhiä.

Rajalle tuotujen avustusten arvo on joitakin kymmeniä miljoonia dollareita. USA on kuitenkin sanktioillaan ja kauppasaarrollaan aiheuttanut ja aiheuttamassa Venezuelalle kymmenien miljardien dollarien menetyksen. Pelkästään vuoden 2017 elokuun ja vuoden 2018 elokuun välisenä aikana Venezuela menetti sanktioiden takia 6 miljardia dollaria. Yhdysvaltain hallitus arvioi itse, että tämän vuoden alussa määrätyt sanktiot estävät maata käyttämästä ulkomailla olevia varojaan, joiden arvo on 7 miljardia dollaria, ja aiheuttavan vuoden kuluessa 11 miljardin dollarin vientitulojen menetyksen. Venezuelan tilannetta YK:n toimesta tutkineen yhdysvaltalaisen ihmisoikeusjuristin Alfred de Zayasin mukaan sanktiot ovat yksi keskeinen syy talouskriisiin.

USA pyrkii avoimesti syrjäyttämään Maduron hallituksen ja on ilmoittanut käyttävänsä tarvittaessa väkivaltaa päämääränsä toteuttamiseen. Tässä tilanteessa on kaikki syy epäillä avustuskuljetuksien olevan provokaatio, jolla luodaan maaperää tulevalle sotilaalliselle interventiolle.

Venezuelan sisäisiin asioihin puuttumista perustellaan ihmisoikeusloukkauksilla, joihin hallitus on syyllistynyt. Vaikka loukkaukset ovat todellisia, ne eivät ole syy interventioon: USA ei välitä vähääkään ihmisoikeuksista niissä maissa, jotka noudattavat sen tahtoa. Esimerkiksi Amnestyn tuoreet raportit kertovat vakavista ihmisoikeusloukkauksista Kolumbiassa ja Brasiliassa eli maissa, joita Yhdysvallat nyt käyttää Venezuelan vastaisiin toimiinsa. Toisaalta USA itse syyllistyy määräämillään pakotteilla räikeään kansainvälisen oikeuden rikkomiseen. De Zayasin ja YK:n ihmisoikeuksien erityisraportoija Idriss Jazairy mukaan sanktiot loukkaavat viattomien ihmisten ihmisoikeuksia.

Presidentti Trumpin ja kansallisen turvallisuuden neuvonantajan John Boltonin puheista selviää myös todellinen syy USA:n sekaantumiseen Venezuelan asioihin: maalla on maailman suurimmat öljyvarat.

 

Arkisto: Olli Tammilehto, Venezuela

 

[home] [archive] [focus]