Suomen Kuvalehti, 18.10.1999

Eurodemokratian salaisuus on neliöjuuressa

“Suomen tulee taistella kynsin hampain äänimääränsä vähentämistä vastaan Euroopan ministerineuvoston päätöksenteossa.” Näin vetoaa suomalaisten itsesäilytysvaistoon israelilaissyntyinen matemaatikko, filosofian professori Moshé Machover.

Lontoon kotinsa sohvalla innostuneesti elehtivä Machover muistuttaa, että EU:n päätöksentekoa koskevissa keskusteluissa on tiheään vilahtanut ajatus, jonka mukaan pienten maiden suhteellista äänimäärää tulisi vähentää, koska niiden katsotaan nauttivan yliedustuksesta.

“Tieteellinen analyysi osoittaa, että tällainen ajatus perustuu kahteen väärinkäsitykseen.”

Machover vilkaisee huolestuneena kuulijoitaan – toisessa nojatuolissa istuu Yleisradion ulkomaantoimittaja Hannu Reime – vakuuttuakseen siitä, että tulossa oleva matemaattisesti monimutkainen viesti menee perille.

Ensimmäinen väärinkäsitys on professorin mukaan luulo, että ns. painotetussa äänestyksessä jokaisen edustajan todellinen vaikutusvalta on suhteessa äänimäärään. (Yhteensä ääniä on 87, määräenemmisto on 62.) Machover ottaa asian yksinkertaistamiseksi esimerkin ajalta, jolloin jäsenmaita oli vain kuusi.

“Oliko totta, että Luxemburgilla oli puolet Belgian äänivoimasta, koska edellisellä oli yksi ääni ja jälkimmäisellä kaksi, ja että Luxemburgin paino päätöksenteossa oli neljännes Ranskan voimasta, koska Pariisilla oli neljä ääntä? Vastaus on ei. Luxemburgilla ei ollut lainkaan vaikutusvaltaa, äänestipä se miten hyvänsä. Muut saivat aina aikaan riittävän enemmistön, olipa Luxemburg mitä mieltä hyvänsä.”

Toinen väärinkäsitys olettaa, että kunkin maan edustajan ministerineuvostossa käyttämän äänivoiman tulee olla suhteessa maan väkilukuun. Silloin Suomen osuus – kolme ääntä – näyttää kohtuuttoman suurelta, onhan sen väkiluku vain kuudestoista osa Saksan väkiluvusta, mutta äänimäärä ministerineuvostossa lähes kolmannes Saksan äänimäärästä.

Machoverin mukaan äänimäärää ei pidä kuitenkaan suhteuttaa väkilukuun vaan väkiluvun neliöjuureen. Perusajatuksena on, että äänet suhteutettaisiin ei maan koko asukaslukuun vaan siihen lukuun, jolla hallituksen kannattajien määrä keskimäärin ylittää opposition kannattajien määrän. Matemaattisen tilastotieteen menetelmin on osoitettu, että tämä kulloisenkin hallituksen marginaali oppositioon nähden on suhteutettavissa keskimäärin asukasluvun neliöjuureen.

 “Oikea, neliöjuureen perustuva laskelma osoittaa, että Suomi on tällä hetkellä oikeudenmukaisimmin edustettuja maita ministerineuvostossa. Jos Suomen äänivoimaa heikennettäisiin, siitä tulisi maa, jota vallitseva virheajattelu vahingoittaa eniten”, Machover korostaa.

Machover julkaisi tutkimustuloksena hiljattain ilmestyneessä teoksessa The Measurement of Voting Power : Theory and Practice, Problems and Paradoxes. Sen toinen tekijä on Machoverin kollega Dan Felsenthal.

Tapani Lausti
Lontoo


Ks. myös:

[home] [archive] [focus]