BBC Finnish Section, 24.4.1990

Eurooppalaistuva Irlanti

Juonto: Aloitamme tänään uuden Euroopan kehitystä tarkastelevan ohjelmasarjan. Sarjan ensimmäisessä osassa Tapani Lausti kertoo Euroopan yhteisön tämänhetkisen puheenjohtajamaan, Irlannin, asemasta EY:ssä.

Cassette tape: Moving Hearts, The Storm Side 2, from the beginning, play 45'', then fade away slowly...

Irlannin tasavallan tämänkertainen puolivuotinen puheenjohtajuus Euroopan yhteisössä on osunut mitä jännittävimpään ajankohtaan. Vuoden 1992 lähestyessä EY:n sisällä käydään kiivasta keskustelua yhdentymisen käytännön seurauksista. Itä-Euroopan vallankumoukset taas ovat tuoneet Euroopan tulevaisuutta koskevaan keskusteluun aivan uusia ulottuvuuksia. Irlannin hallitus onkin tässä historiallisessa murrosvaiheessa tehnyt puheenjohtajuudestaan huomattavan kansallisen näytelmän. Euroopan yhteisön liput liehuvat kaikkialla maassa.

Näytelmän pääroolissa esiintyy luonnollisesti pääministeri Charles Haughey. Haughey on näinä kuukausina ollut näkuvä kansainvälinen valtiomies matkustaessaan EY:n puheenjohtajan ominaisuudessa Euroopan pääkaupungista toiseen. Ensi lauantaina Haughey isännöi Irlannin pääkaupungissa Dublinissa huomattavaa EY-huippukokousta, jossa pohditaan yhteisön asemaa nopeasti muuttuvassa Euroopassa.

Music under speech...

Irlannin puheenjohtajuuden korostaminen kuvastaa aitoa halua olla aktiivinen osa Eurooppaa. Irlanti haluaa päästä eroon asemastaan Euroopan reuna-alueena ja osallistua tarmolla maanosan tulevaisuuden hahmottamiseen.

Bring up music, play for 20'', then fade slowly...

Irlanti on kulkenut tällä vuosisadalla epätahdissa muun Euroopan kanssa. Vuonna 1916 ja sitä seuranneiden seitsemän vuoden aikana irlantilaiset kävivät läpi nopeassa tahdissa mullistukset, jotka sittemmin ovat toistuneet eri muodoissa niin monissa maissa. He kokivat kansallismielisen vallankumouksen hurmion hetkiä, sisällissodan kauhuja ja viimein uuvuttavan pettymyksen tunteita. Irlantilaiset vapaustaistelijat olivat haaveilleet aivan uudenlaisen modernin valtion luomisesta. Mutta Irlannin vallankumous petti lupauksensa kuten sittemmin niin monet kumoukset tällä vuosisadalla. Maata alkoi hallita uusi keskiluokka, joka matki entisiä englantilaisia hallitsijoita.

Katolisen kirkon voimakas vaikutus katkaisi maalta yhteyden eurooppalaisiin vapaamielisiin virtauksiin. Radikaalin, moniarvoisen tasavallan sijasta Irlannista tuli syvästi konservatiivinen valtio. Irlannissa vanhoillisuus ja modernismi käyvät kipeätä vuoropuhelua. Osittain tämän vuoksi irlantilainen keskiluokka on nyt heittäytynyt innolla eurooppalaisen identiteetin etsimiseen. Tämä innostus kuuluu selvästi Irlannin johtaviin poliitikkoihin lukeutuvan Michael O'Kennedyn vastauksista kysymyksiini Irlannin roolista Euroopassa. O'Kennedy on aiemmin toiminut mm. ulkoministerinä. Nykyisessä hallituksessa hän toimii maatalousministerinä.

O'Kennedy: We are very enthusiastic...

"Olemme erittäin innokkaita eurooppalaisia, koska olemme olleet eurooppalaisia tuhansien vuosien ajan. Tunnemme syvää yhteenkuuluvuutta koko Euroopan kansojen kanssa. Euroopan yhteisöön liittyminen oli meille kuin kotiin paluuta. Olemme ylpeitä tästä yhteydestä ja sen tarjoamat kaupankäynnin mahdollisuudet ovat luonnollisesti tärkeitä Irlannille."

Irlannin yhteydet Eurooppaan ovat myös heikentäneet maan riippuvuutta entisestä emämaasta Isosta-Britanniasta. O'Kennedy on ylpeä Irlannin riippumattomasta roolista Euroopassa. Hän sanoo, että tämän kehityksen myötä irlantilais-brittiläiset suhteet ovat saaneet kypsemmän muodon.

O'Kennedy: Yes, we have a much more mature...

"Uskon, että olemme osoittaneet Euroopan yhteisöön liityttyämme olevamme tehokkaita, luotettavia ja johdonmukaisia. Ja jos saan sanoa, olemme kehittyneet tavoissamme melkoisesti. Emme enää leimaudu huonosti koulutetuiksi ihmisiksi, jotka eivät kykene sopeutumaan moderniin todellisuuteen."

Ministeri O'Kennedy myöntää, että Irlanti on auttamatta maantieteellisesti Euroopan yhteisön reunamaa. Hän yhtyy arviooni, että tällaisen maan jäsenyyden täytyy olla melkoista etujen ja haittojen tasapainoilua.

O'Kennedy: Of course it is a balancing act...

"Tietenkin jäsenyys on tasapainoilua. Olemme Euroopan reuna-alue maantieteellisessä mielessä, mutta emme osallistumisemme asteessa. Reuna-alueen asema tarjoaa etuja ja haittoja. Haitat ovat itsestään selviä: etäisyys markkinoista lisää kuljetuskustannuksia. Edut on itse löydettävä. Meidän tapauksessamme etunamme on ainutlaatuinen ilmasto ja maaperä maataloustuotantoa ajatellen. Tarjoamme muulle Euroopalle luonnonmukaisesti tuotettuja tuotteita."

Euroopan yhteisön jäsenyys on jouduttanut Irlannin uudenaikaistumista. Jäsenyys on monien mielestä tuonut konservatiiviseen Irlantiin modernia henkeä esimerkiksi vapaamielisemmän lainsäädännön muodossa. Taloudellisen ja alueellisen eriarvoisuuden lieventämiseen tarkoitetuista EY-rahastoista on virrannut runsaasti rahaa Irlantiin. Myös EY:n maatalouspolitiikka on tuonut maalle lisävaroja. Nämä varat auttoivat Irlantia kehittämään 70-luvulla sosiaaliturvajärjestelmäänsä.

Maahan luotiin tehokas opetuslaitos, joka on tehnyt irlantilaisesta nuorisosta haluttua työvoimaa myös maan rajojen ulkopuolella. Irlannista muuttaakin muualle vuosittain kymmeniä tuhansia nuoria. Tämä koetaan maassa kipeänä ongelmana. Runsas maastamuutto kuvastaa Irlannin talouden heikkoutta eurooppalaisessa kilpailussa. Muuttoliikkeestä huolimatta maassa ei ole työtä läheskään kaikille. 17 prosenttia työvoimasta on vailla työtä. Työttömyysaste on Euroopan yhteisön toiseksi suurin. Bruttokansantuote henkeä kohti on vain 62 prosenttia yhteisön keskiarvosta. Irlantia köyhempiä jäsenmaita ovat vain Kreikka ja Portugali. Irlanti on yhteisön velkaantuneimpia maita. Seurauksena on verotuksen korkea aste.

Tuoreessa raportissa EY:n komissio on poikkeuksellisen avoimesti varoittanut yhteisön alikehittyneitä maita ja alueita sisämarkkinoiden toteutumisen mukanaan tuomista ongelmista. Komission raportissa kiinnitetään kuitenkin huomiota siihen, että reuna-alueenakin Irlannilla on erittäin uudenaikaista teollisuutta. Tämä perustuu ennen kaikkea talouden suureen monikansalliseen sektoriin.Irlanti alkoi jo 60-luvulla houkutella maahan ulkomaisia yrityksiä ja pääomaa. Houkuttimena on käytetty alhaista yhtiöverotusta ja muita ulkomaisille yrityksille myönnettyjä etuisuuksia. Mitä pienelle maalle on merkinnyt se, että talouden huomattavia sektoreita on ulkomaalaisessa omistuksessa? Kysyin tätä Dublinissa toimivan talous- ja sosiaalitutkimusinstituutin johtavalta tutkijalta Terry Bakerilta.

Baker: Well in some ways it is a problem...

"Eräällä tavalla tämä on ongelma mutta toisaalta se on ratkaisu. En usko, että taloutemme kehitys olisi ollut samanlaista ilman tänne tulleita ulkomaisia yrityksiä. On erittäin vaikeata vastata kysymykseen, miksi Irlannissa ei koskaan syntynyt vahvaa yrittäjäluokkaa, erityisesti jos Irlantia verrataan Suomeen, missä suurin osa teollisuudesta on kotimaista. Luonnollisesti ulkomaisista yrityksistä on suurta apua, ne tarjoavat työpaikkoja, ne tarjoavat markkinointiasiantuntemusta ja ne osaavat myydä tuotteitaan."

Terry Baker sanoo, että Irlannissa toki toivotaan tulevan talouspolitiikan suosivan enemmän kotimaisia yhtiöitä. Näin rahaa jäisi maahan eikä poistuisi sieltä ulkomaisten yhtiöiden viedessä voittojaan muualle. Mutta nykyistä ulkomaisiin investointeihin nojaavaa politiikkaa epäilemättä jatketaan siksi kunnes maahan syntyy vahva kotimainen sektori. Entä onko tällaista sitten näköpiirissä, Terry Baker?

Baker: Well possibly except that the strongest...

"Mahdollisesti. Toisaalta taas voimakkaimmista kotimaisista yhtiöistä on tullut monikansallisia. Ne pyrkivät laajentumaan ennen kaikkea Amerikassa ja Britanniassa. Jos tarkastellaan Irlannin suurimpia yhtiöitä niin suurin osa niiden kasvusta viime vuosina on tapahtunut ulkomailla, koska ne ovat täällä jo olleet niin suuria kuin on ollut järkevää. Tämä on maailmanlaajuinen trendi. Teollisuudesta on kaikkialla tulossa yhä kansainvälisempää. Yhtiön alkuperämaa on miltei sattumanvarainen asia. En usko, että tämä on niin suuri ongelma kuin joskus väitetään."

Maatalousministeri Michael O'Kennedy osallistui hiljattain Limerickissa, Irlannin länsirannikolla pidettyyn irlantilais-suomalaiseen maatalousseminaariin. O'Kennedyn seminaarissa pitämä avauspuhe herätti valtakunnallista huomiota. Hän sanoi, että uudessa Euroopassa irlantilaisten maataloustuottajien on osoitettava aivan uudenlaista yrittäjähenkeä. Irlannin maataloutta on moitittu jälkeenjääneisyydestä. Osoituksena tästä on pidetty tilojen pientä kokoa ja riippuvuutta vuodenaikojen vaihtelusta. Irlannin maaseudulla on vielä menneiden aikojen henkeä.

Kysyn tutkija Terry Bakerilta, mitä mieltä hän on arvostelusta, jonka mukaan EY:n rahoja olisi pitänyt käyttää maatalouden rakenteen radikaaliin uudistamiseen.

Baker: Well it depends on the aim.

"Riippuu siitä, mihin pyritään. Jos pyritään vain mahdollisimman suureen tuotantomäärään mahdollisimman alhaisella hinnalla, tarvitsemme paljon nykyistä vähäisemmän määrän maanviljelijöitä. Mutta mitä sitten tehdään näin työttömiksi jäävillä pienviljelijöillä? Itse asiassa maatalouden rakenne on uudistumassa. Maatilojen koko on kasvamassa ennen kaikkea sitä mukaa kun vanhoja pienviljelijöitä kuolee. Heidän tilalleen ei tule muita. Maa jaetaan uudelleen. Sosiaalisista syistä tämä on luultavasti parempi menetelmä kuin jotkin radikaalit toimet."

Irlannissa on pohdittu Itä-Euroopan vallankumousten seurauksia Euroopan yhteisön varainkäytölle. Saksojen yhdistymisen ja Itä-Euroopassa meneillään olevien muutosten epäillään merkitsevän lähivuosina EY-varojen kanavoimisen uudistamista. Dublinissa pelätään Irlannin saavan silloin nykyistä vähemmän apua EY-rahastoista. Euroopan parlamentin irlantilaiset jäsenet haluavat EY:ltä selvää kirjallista lupausta, ettei Irlanti joudu tässä uudessa tilanteessa kärsimään. Irlanti on toivonut vuoden 1993 jälkeen nykyistä suurempaa apua reuna-alueasemansa lieventämiseksi. Näitä pelkoja lievittää toisten mielestä se, että eurooppalaisten markkinoiden laajentuminen hyödyttää kaikkia EY-maita.

Maatalousministeri Michael O'Kennedy sanoo uuden tilanteen tuovan uusia ongelmia mutta myös uusia mahdollisuuksia.

O'Kennedy: We have always had the view...

"Olemme aina olleet sitä mieltä, että Eurooppa ei lopu Euroopan yhteisöön. Suomi on yhtä suuressa määrin osa Eurooppaa kuin Irlanti tai Ranska ja niin ovat myös Puola ja Unkari. Koska tämä on ollut näkemyksemme, pidämme uutta kehitystä tervetulleena. Ei ole mitään syytä valittaa todellisuutta. Maa joka jättäytyy nykyisen kehityksen ulkopuolelle ei ota huomioon tätä todellisuutta."

Irlanti on syvästi omaleimainen maa. Ministeri O'Kennedy ei kuitenkaan pelkää perinteellisen irlantilaisen elämänmuodon katomista yhdentyvässä Euroopassa. Hän uskoo päin vastoin että kansojen yhteistyön kasvaessa jokainen maa ymmärtää oman kulttuurinsa ainutlaatuisuuden. Kansojen yhteisö ei hänen mukaansa merkitse erityispiirteiden tukahduttamista. Kansojen yhteisö on yhteistyötä ja omaleimaisen panoksen antamista.

Mix music and O'Kennedy: "No, I'm absolutely confident...cooperating and contributing." Then bring music up and fade after a while...

Artist: Moving Hearts Album: The Storm Son Records BUAC 892 Track used: The Storm in the Teashirt (Arr. Spillane/Lunny/ O'Neill) pub. Mild Music S2, T1, played 2.00

 

[home] [focus] [archive]