Olli Tammlehden blogikirjoituksia **** Huomioita ja kommentteja **** 27.12.2019 **** TL:n etusivulle

Talouslaskulla voidaan pelastaa pankit muttei ilmastoa?

Olli Tammilehto

Helsingin Sanomat raportoi 29.11. ansiokkaasti Nature-tiedelehdessä julkaistusta ilmastotutkijoiden varoituksesta (1). Seitsemän tutkijaa, joista monet ovat alan johtavia nimiä, tuovat esiin hälyttäviä tietoja, joiden mukaan maapallon biogeofysikaalisen järjestelmän useiden osatekijöiden keikahduspisteet ovat hyvin lähellä tai ne on jo saavutettu. Keikahduspisteen jälkeen järjestelmä siirtyy hallitsemattomasti toiseen tilaan – esimerkiksi sademetsä muuttuu savanniksi. Tutkijoiden mukaan yhden osajärjestelmän keikahdus voi edistää joidenkin toisten järjestelmin keikahduspisteen saavuttamista, jolloin syntyy dominoilmiö. Se voi siirtää koko maapallon nopeasti toiseen, ihmisten ja useimpien nykyisin elävien lajien selviytymisen kannalta liian kuumaan ja muutenkin huonoon tilaan. Tällainen globaali keikahdus ”uhkaa koko sivilisaatiomme olemassaoloa”.

Yksi tärkeä asia tiedesivun toimittajalta oli kuitenkin unohtunut: tutkijoiden mukaan fossiilisten energianlähteiden käytön jatkaminen on nyt muuttunut täysin mielettömäksi. Yleinen näkemys on ollut, että haluttaessa pitää lämpötilana nousu enintään 1,5 asteessa edes 50 % todennäköisyydellä, päästömahdollisuudet ovat vain 500 gigatonnia. Nykyisillä päästöillä tämä kiintiö hupenee 12 vuodessa. Koska kuitenkin monet suuret metsäekosysteemit ovat keikahtaneet tai keikahtamassa hiilen sitojista hiilen päästäjiksi ja koska laajat ikirouta-alueet ovat vastaavasti muuttumassa kovaa vauhtia hiilivarastoista päästölähteiksi, 500 gigatonnin päästökiintiö täyttyy lähes kokonaan näistä teollisen järjestelmän laukaisemista luonnon päästöistä. Näin ollen kaikki vielä jatkuva fossiilisten polttoaineiden käyttö merkitsee järjetöntä uhkapeliä, jossa selviytymisen todennäköisyys on reippaasti alle 50 %.

Meidän on siis vähennettävä päästöjä erittäin nopeasti. Taloudellisen kasvun jatkuessa on teknisin keinoin mahdollista alentaa päästöjä korkeintaan 4 % vuodessa eli noin 33 % kymmenessä vuodessa. Tämä on aivan liian hidasta, joten taloudellisesta kasvusta on pakko luopua ja pienentää virallista taloutta.

Nyt tietenkin väitetään, ettei tämä mitenkään ole mahdollista. Kuitenkin kun on ollut kysymys ulkomaisten pankkien pelastamisesta, talouslasku on voitu toteuttaa Kreikassa ja monissa muissa maissa. Kun tämä tehtäisiin ilmaston pelastamiseksi, voitaisiin talouslaskun aiheuttamat menetykset ja rajoitukset jakaa reilusti niin, että ne kohdistuisivat kovimpina rikkaimpiin ihmisiin.

Talouslasku on siis täysin mahdollista. Suomessakin on sen toteuttamisesta kokemuksia, koska euroryhmän jäsenenä virallinen Suomi on ollut hallinnoimassa Kreikan talouslaskua. Eihän ”eurooppalaisten arvojen” järjestys voi olla sellainen, että se, mikä on mahdollista pankkien vararikon torjumiseksi, ei ole mahdollista sivilisaation pelastamiseksi.

______________________________________________________

(1) Lenton, Timothy M., Johan Rockström, Owen Gaffney, Stefan Rahmstorf, Katherine Richardson, Will Steffen, and Hans Joachim Schellnhuber. ‘Climate Tipping Points — Too Risky to Bet Against’. Nature 575, no. 7784 (November 2019): 592–95. https://doi.org/10.1038/d41586-019-03595-0.

Olli Tammilehto


Arkisto: Olli Tammilehto, Ympärisö

 

 

[home] [archive] [focus